Metsänhoidon rästit kasvoivat
Metsien kasvun kiihtyminen sataan miljoonaan kuutioon vuodessa on ollut yksi metsäalan hyviä uutisia. Tutkijoiden mukaan kasvun pysyminen korkealla on kuitenkin ehdollista, eli metsien kasvukunnon ylläpitoon on panostettava.
Viime vuonna metsänhoitoon panostettiin selvästi aiempaa vähemmän. Monissa työlajeissa saavutukset jäivät kymmenen edeltävän vuoden keskiarvon alapuolelle ja kauaksi kansallisen metsäohjelman tavoitteista.
”Metsän hoidon tila voisi olla parempikin. Siinä on tosin alueellisesti suuria eroja”, toteaa johtaja Ari Eini Suomen metsäkeskuksesta.
Einin mukaan koko metsäala on nyt murroksessa. Se koskee sekä organisaatioita, rahoitusta että metsänomistajia ohjaavaa lainsäädäntöä. Se saattaa olla yksi syy työsuoritusten vaisuuteen.
”Käynnissä olevat suuret muutokset varmasti hämmentävät. Eivät ne silti saisi vaikuttaa käytännön toimiin”, sanoo Eini.
Uudistusten tavoitteena on lisätä tehokkuutta ja samalla kasvattaa metsänomistajien vapautta. Metsänomistajalla on jo nyt mahdollista jättää metsänsä hoitamatta. Jatkossa metsänomistajien valinnanvapaus kasvaa ennestään, kun vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät hyväksytään.
”Metsänomistajat tekevät päätökset omista lähtökohdistaan. Toivon, että myös metsänsä hoitamatta jättävät metsänomistajat tekisivät asiasta tietoisen ratkaisun ja ottaisivat huomioon, että sen seurauksena heiltä jää ehkä saamatta tuhansien eurojen vuositulot”, muistuttaa Eini.
Nuoren metsän hoidossa kestävän metsätalouden rahoituksella on kunnostettu tukkoon kasvaneita risukoita. Eini myöntää, että varoja on käytetty jälkijättöisiin kohteisiin. Nyt painopistettä ollaan kampeamassa varsinaiseen taimikonhoitoon, mikä on järkevää.
”Sinällään kemera on ollut suurenmoinen menestys. Se on ollut myös yhteiskunnalle kannattava sijoitus.”
Einin mukaan tämä ja seuraava vuosi mennään edelleen kemeralla. Etenkin energiapuun korjuuseen on tarjolla rahaa.
”Toisaalta metsänomistajien pitäisi muistaa, että metsänhoitotöitä voi tehdä ilman kemeraakin. Esimerkiksi taimikonhoito on aina kannattava sijoitus. Siksi ammattilaistenkaan ei kannattaisi hirttäytyä liikaa kemeraan ja sen riittävyyteen”, sanoo Eini.
Taimikonhoito jäi viime vuonna 156 000 hehtaariin. Huonoa esimerkkiä näytti valtio, jonka metsissä taimikoita hoidettiin Metsäntutkimuslaitoksen mukaan puolet vähemmän kuin 2000-luvun puolivälissä.
Metsänhoitojohtaja Heikki Savolaisen mukaan taimikonhoidon ja perkauksen tarve valtion metsissä on 25 000-30 000 hehtaaria vuodessa. Viime vuonna töitä tehtiin alle sen, vain 23 000 hehtaaria, missä näkyy tiukka taloustilanne. Tänä vuonna tavoite on nostettu 26 000 hehtaariin.
”Pääsääntö valtion metsien hoidossa on, että työt suunnitellaan ja toteutetaan ajallaan, mikä pitää metsät kasvukunnossa. Jos taimikonhoitoon tulee lykkäystä, se nostaa heti kustannuksia”, kertoo Savolainen.
Yksityismetsien taimikoita hoidettiin viime vuonna 116 000 hehtaaria. Taimikonhoitoalasta noin neljännes oli varhaisperkausta ja loput myöhempää taimikonhoitoa.
Nuoria metsiä kunnostettiin 63 000 hehtaarilla. Se on surkein tulos pitkään aikaan. Viimeksi ala jäi yhtä pieneksi vuonna 1997.
Erityisen heikosti etenivät lannoitukset. Niitä tehtiin alle puolet tavoitteesta.
Varttuneita havupuita vikuuttavaa juurikääpää torjutaan kesähakkuissa. Torjunnan tarve on levinnyt vähitellen koko eteläiseen Suomeen ja se koskee sekä mäntyä että kuusta.
Siltä osalta viime vuonna kirjattiin työtilaston myönteisin merkintä. Juurikäävän torjunta-ala kasvoi lähes puolta kansallisen metsäohjelman tavoitetta suuremmaksi. Täysin kattavaa torjunta ei silti ollut.
Myös uusia metsäteitä rakennettiin jonkin verran tavoitetta enemmän. Sen sijaan niiden perusparannus jäi neljännestä jälkeen tarpeesta.
JARMO PALOKALLIO
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
