Metsä sitoo yli puoletSuomen kasvihuonepäästöistä
Muun muassa uudisrakentaminen aiheuttaa metsäkatoa. Nurmijärven Herusessa rakennetaan 0,1 hehtaarin tontille omakotitaloa, jonka vuoksi alalta kaadettiin noin sata runkoa nuorta mäntymetsää. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoSuomi on vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjään vuoden 1990 tasosta nyt noin viisi prosenttia. Hiilidioksidiksi muutettuna päästöt vuonna 2011 olivat Tilastokeskuksen tietojen mukaan noin 67 miljoonaa tonnia.
Päästöjen leikkaamisessa on vielä matkaa EU:n ilmasto- ja energiastrategian vuoden 2020 tavoitteeseen, jonka mukaan päästöjen on oltava viidenneksen vuoden 1990 tasoa pienemmät.
Jos asiaa tarkasteltaisiin metsät mukaan lukien, hiilitase olisi laskenut parissakymmenessä vuodessa jo 24 prosenttia hiilensidonnan ansiosta.
Taloudellisesti metsän hiilensidonta ei Suomea hyödytä. Kioton sopimuksessa hiilinielut määritetään pinta-alan, ei todellisen biomassan mukaan.
Vaikka Suomen puuvaranto on kasvanut tasaisesti hakkuista huolimatta, metsäpinta-ala vähenee noin 20 000 hehtaarilla vuosittain etupäässä voimalinjojen, teiden ja muun rakentamisen vuoksi.
Durbanin ilmastokokouksessa joulukuussa 2011 tehdyn päätöksen mukaan metsäpinta-alan vähenemistä ei voi enää täysimääräisesti korvata puuston kasvusta syntyvällä hiilinielulla.
Sen seurauksena Suomi joutuu kenties ostamaan laskennallisesta metsäkadosta vastaavan määrän päästöoikeuksia. Kustannusten arvioidaan pahimmillaan olevan kymmeniä miljoonia euroja vuosittain.
Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) vakuutti heti Durbanin kokouksen jälkeen, ettei Suomelle koidu laskutavan muutoksesta haittaa, vaan EU ymmärtää Suomen erityispiirteet ja korvaa aiheutuvat tappiot.
Asiasta ei vielä ole mustaa valkoisella, mutta Niinistön mukaan päätös täydestä kompensaatiosta tulee ”lähikuukausina”.
”Kioton jatkokauden velvoitteita viilattiin Dohan ilmastokokouksessa. Komissio on sitoutunut, että Suomelle korvataan metsäkadosta määrättävät sanktiot täysimääräisesti”, Niinistö sanoi nyt Maaseudun Tulevaisuudelle.
Niinistön mukaan Suomen pitää kuitenkin selvittää erilaisia tapoja, miten metsäkatoa vähennetään Suomessa. MTK pelkää sen tarkoittavan, että maaseudulle rakentamista ja siellä yrittämistä vaikeutetaan.
Ympäristöministeri pitää MTK:n huolta aiheettomana.
”Haja-asutuksen rakentamisvolyymi on sen verran pientä, ettei se vaikuta metsäkatoon merkittävästi.”
Valtakunnallisessa alueidenkäyttötavoitteissa pyritään jo nyt pitämään rakennuskanta tiiviinä, joten Niinistö ei näe, että ilmastoperustein olisi tarvetta puuttua kaavoitukseen.
Esimerkkinä metsäkadon torjumisesta hän mainitsee voimalinjojen kaapeloimisen maan alle. Ympäristöministeriöön toimitetussa ilmastolakiselvityksessä mainitaan myös metsittäminen ja vajaatuottoisten metsien tuottavuuden parantaminen.
Puuvarannon kasvu sitoi toissa vuonna noin 35 miljoona hiilidioksiditonnia eli 52 prosenttia määrästä, jonka koko Suomi energiasektori ja teollisuus etupäässä päästi ilmakehään.
MTK toivoo, että pinta-alaan perustuvista hiilinielujen laskentamalleista luovuttaisiin ja laskettaisiin sen sijaan puuston tilavuutta.
Niinistön mukaan asiasta neuvotellaan parhaillaan ja koetetaan kehittää tieteellisesti järkevä laskutapa, joka ottaa huomioon sekä pinta-alan että todellisen biomassan.
”Kuutiot eivät kuitenkaan kerro kaikkea. Monimuotoisuudesta ja metsätalouden kestävyydestä on pidettävä huolta”, hän toteaa.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
