Kirjanpainaja voi levitä suojelualueelta

SIPOO (MT)

Suojelualueilla rauhassa mellastavat kirjanpainajat ovat huolettaneet metsänomistajia jo pitkään. Tuhopesäkkeiden on pelätty levittävän kirjanpainajia myös talousmetsiin, joissa vastaavaa holtittomuutta ei sallita.

Metsäntutkimuslaitos (Metla) vahvistaa, että leviämisvaara on olemassa. Toisaalta tuhot uhkaavat ikääntyvää kuusikko lähes yhtä lailla, vaikka lähellä ei olisi suojelualuetta.

Varttunut tutkija Juha Siitonen toteaa, että varman päälle pelaava metsänomistaja ei päästä kuusikkoa selvästi yli-ikäiseksi. ”Toisaalta osa tapauksista on sellaisia, että metsikköä ei haluta hakata esimerkiksi maisemasyistä.”

Kirjanpainajatuhot liittyvät yleensä myrskyihin. Niiden jäljiltä metsiin jää kirjanpainajien lisääntymiseen sopivia kaatuneita tai muuten heikentyneitä puita. Myös tuulituhojen seurauksena syntyneiden uusien aukkojen reunapuut ovat alttiita kirjanpainajien iskuille.

Tuhojen välttämiseksi myrskyjen kaatamat puut kannattaa korjata metsästä mahdollisimman nopeasti. Samaan tähtää metsätuholaki, joka kieltää kuorellisen puutavaran varastoinnin metsässä kesän ylitse.

Metsätuholain mukaan metsänomistaja on korvausvelvollinen, jos tuhohyönteiset leviävät hänen laiminlyöntinsä seurauksena naapurin metsään.

Poikkeuksen muodostavat suojelualueet, joilta tuhopuita ei korjata. Metsänomistajat ovat pelänneet niiden jäävän tuhopesäkkeiksi, joista hyönteiset leviävät naapurimetsiin. Seuraustuhojen korvaukset menevät valtion piikkiin.

”Tuollaisissa tapauksissa metsänomistajan pitää välittömästi ottaa yhteyttä metsäkeskukseen. Mahdolliset korvaukset maksaa ympäristöministeriö.”

Metla on tutkinut metsäkeskuksen pyynnöstä kahta tapausta, joissa kirjanpainajien epäillään levinneen talousmetsään suojelualueelta. Toinen kohde sijaitsee Sipoon Rörstrandissa ja toinen Luumäellä.

Rörstrandissa kyse on suojelualueen lähellä sijainneesta vanhasta kuusikoista. Siitosen mukaan siellä tuhot eivät näytä liittyvän suojelualueeseen, sillä tuhot olivat alkaneet suojelualueella ja talousmetsässä samanaikaisesti.

”Todennäköisempää on, että tuhot käynnistyivät sekä suojelualueella että sen puustoltaan samanlaisissa lähimetsissä samoista syistä. Kesä 2010 oli kuuma ja kuiva, mikä stressasi vanhoja kuusia. Silloin kirjanpainajien kannat nousivat koko Etelä-Suomessa.”

Luumäellä kirjanpainajat iskivät ensin suojelualueen heikentyneisiin kuusiin. Ne levisivät sieltä läheiseen talousmetsään, jossa oli hoidettua kuusikkoa.

Siitosen mukaan kirjanpainajat pysyttelevät mielellään tuhopesäkkeen lähellä. Ylivoimaisesti suurin osa niistä jää sadan metrin säteelle tuhopesäkkeestä.

”Jos suojelumetsässä riittää heikentyneitä kuusia, ei kirjanpainajilla ole tarvetta levitä muualle. Myös suojelualueen ja lähikuusikon väliin jäävä sekametsä hillitsee kuoriaisten leviämistä. Sen sijaan peltoaukean tai hakkuuaukean takana kasvavan metsän reunakuuset voivat niitä houkutella.”

Torjuntahakkuissa ajoitus on kaikki kaikessa. Ne pitää toteuttaa kesäkuussa, kun kirjanpainajat ovat rungoissa. Syksyllä tehty hakkuu on myöhässä. Pahimmillaan se kohdistuu kirjanpainajien luontaisiin tuholaisiin.

Kirjanpainaja on kuusten pahin tuholainen koko Euroopan laajuisesti. Esimerkiksi Ruotsissa kirjanpainajat tuhosivat 3,5 miljoonaa kuutiometriä kuusia vuoden 2005 Gudrun-myrskyn jälkeen.

Suomessa tuhot ovat aiemmin pysyneet aisoissa, sillä ankara talvi ja lyhyt kesä pistävät kirjanpainajat kuriin. Myös hyvä metsänhoito ja myrskypuiden pikainen korjuu on kaventanut tuhohyönteisten lisääntymismahdollisuuksia.

Nyt tilanne on muuttunut. Vuonna 2010 kirjanpainajat saivat ensimmäisen kerran aikaiseksi kaksi sukupolvea saman kesän aikana.

”Kattavia arvioita tuhojen laajuudesta ei ole tehty, mutta kirjanpainaja on meilläkin tappanut vuoden 2010 jälkeen todennäköisesti yli miljoona mottia kuusia”, arvioi Siitonen.

JARMO PALOKALLIO

Jos suojelumetsässä

riittää

heikentyneitä kuusia, ei kirjanpainajilla ole

tarvetta levitä

muualle. Myös

suojelualueen ja

lähikuusikon väliin jäävä sekametsä

hillitsee kuoriaisten leviämistä.«

Nyt nähdyt kirjanpainajatuhot ovat pahimmat koskaan. «

Avaa artikkelin PDF