Mäntyuute avuksi syövän ja lihavuuden hoitoon

Mäntyuutteessa on samantyyppisiä terveellisiä aineita kuin esimerkiksi punaviinissä. Kuva: Lauri Polari

Männystä uutetut aineet voivat tulevaisuudessa hoitaa ja torjua syöpiä ja vähentää lihavuuden haittoja.

Männystä saatavat vesiliukoiset yhdisteet hidastivat esimerkiksi eturauhasyövän kasvua, käy ilmi Lauri Polarin tekemästä väitöstutkimuksesta Turun yliopiston biolääketieteen laitokselle.

Polari pitää tutkimuksen tuloksia lupaavina.

"Tuloksemme tukevat sitä, että havupuista ja metsäteollisuuden sivuvirroista eristettävissä olevien yhdisteiden hyödyntäminen terveydellisiin tarkoituksiin voisi olla osa modernia biotaloutta", hän sanoo.

Tutkimuksessa vesiliukoiset yhdisteet uutettiin männyn sisäoksasta, eli oksan siitä osasta, joka jää rungon sisäpuolelle.

Mäntyuutteen tehoa testattiin eläinkokeilla, ja kuivattu, jauhemainen uute sekoitettiin hiirien ravintoon.

Päivittäisen annoksen havaittiin hillitsevän esimerkiksi eturauhassyövän kasvua.

"Männystä eristetyt polyfenolit hidastivat syöpäsolujen kasvua estämällä niiden jakautumista ja herkistämällä niitä solukuolemalle", Polari kertoo.

Samaisella uutteella todettiin olevan myönteisiä vaikutuksia myös lihavuuteen.

"Ravintoon sekoitettu männyn sisäoksauute alensi lihavuuden aiheuttamaa matala-asteista tulehdusta rasvakudoksessa."

Polarin mukaan mäntyuutteessa on kyse hyvin samantyyppisistä aineista kuin mitä on löydetty terveellisestä ruokavaliosta sekä esimerkiksi punaviinistä ja pellavansiemenistä.

Polari on kiinnostunut olemaan mukana mäntyuutteen terveysvaikutusten tutkimisessa jatkossakin, mikäli jokin taho lähtee viemään asiaa eteenpäin.

"Näillä biomolekyyleillä saattaa olla vaikutusta useisiin yleisiin sairauksiin, joten tuloksemme voivat johtaa sekä terveyttä edistäviin että taloudellisesti merkittäviin sovelluksiin."

"Männyn yhdisteissä on paljon potentiaalia. Suomalainen metsä tuottaa niitä paljon enemmän mitä koko kulutus voisi koskaan olla. Se on helposti saatavilla oleva resurssi."

Väitöstutkimuksessa saadut tulokset paljastavat, että havupuiden hemiselluloosa lisää suoliston hyödyllisten bakteerien, kuten bifidobakteerien ja laktobasillien kasvua. Nämä probioottiset bakteerit voivat käyttää muuten huonosti sulavaa hemiselluloosaa ravintonaan.

"Tulos avaa ovea jatkotutkimuksille hemiselluloosan hyödyntämisestä ravinnossa, erityisesti terveysvaikutteisissa elintarvikkeissa", Polari sanoo.

Lauri Polarin tutkimuksen linkki:

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/104374/AnnalesD1173Polari.pdf?sequence=2