Suurpetojen kasvava määrä ja kasvun seuraukset ovat jaettu huoli Euroopassa
Kansainvälisessä metsästävien naisten konferenssissa petovahingoista maksettavia korvauksia moitittiin pieniksi.
Puolalainen Martyna Binek ja slovakialainen Soňa Chovanová Supeková kertoivat Ilomantsissa, että suurpetojen aiheuttamista vahingoista korvataan vain murto-osa heidän kotimaissa. Kuva: Lari LievonenHollannissa ei ole suurpetoja vai onko sittenkin? Näin aloitti oman puheenvuoronsa hollantilainen Elise de Man Ilomantsissa järjestetyssä kansainvälisessä metsästävien naisten konferenssissa viime lauantaina.
Susi katosi Hollannista 1900-luvun alussa, kunnes vuonna 2015 sudesta tehtiin havainto.
De Man näyttää havaintokarttaa, jonne on kertynyt useita täpliä susihavainnon merkiksi. On esitetty arvio, jonka mukaan susia olisi Hollannissa 10–15. Lampaita sudet ovat tappaneet 150.
Tiedossa on, että esimerkiksi rajanaapurissa Saksassa on syntynyt susipentueita aivan rajan tuntumassa.
”Sudet eivät tunne tai kunnioita valtioiden rajoja. Ne kulkevat missä haluavat, mutta tiheästi asutussa pienessä maassa ne päätyvät vääjäämättä jatkuvasti liikenteeseen, asutus- ja teollisuusalueille.”
Susien levittäytymistä Hollantiin sekä vastustetaan että puolustetaan.
”On selvää, että karjankasvattajat pelkäävät karjansa puolesta ja korvaukset petovahingoista ovat pieniä.”
”Lisää aitoja ja aitaamista hollantilaiset eivät haluaisi”, de Man kertoo.
Kroatiassa suurpedoista runsaslukuisin on karhu. Susia on joitakin, havaintojen määrä on kasvussa, kertoo Elizabeta Kushner.
”Parikymmentä vuotta sitten sodan jaloista kaikonneet sudet ovat palaamassa Serbian suunnalta takaisin Kroatiaan.”
Kroatiassa karhutiheys on 0,5–2 karhua kymmenellä neliökilometrillä. Esimerkiksi Siperiassa ja Alaskassa karhutiheys on 0,1.
Kroatiassa karhunmetsästys on sallittu myös keväällä 16.2.–15.5. Syysjahti alkaa 16.9. ja päättyy 15.12.
”Vuosittain kaadetaan noin sata karhua. Tähän mennessä vuotta karhuja on kaatunut 50”, Kushner toteaa.
Puolassa susia elää lähes 2 400, ilveksiä vajaa 500 ja karhuja yli 300.
Myös vahinkoja syntyy. Tilastoituja susivahinkoja tapahtui viime vuonna yli 600 ja niiden suuruudeksi on arvioitu yli 175 000 euroa, kertoo puolalainen Martyna Binek.
Binekin mukaan vielä kolme vuotta sitten susikannan kooksi määritettiin 1 300 sutta. Nyt arviota on korjattu.
Kansainvälisen riistaneuvoston (CIC) naisten toimintaa koordinoivan Artemis-työryhmän puheenjohtaja sekä Slovakian Metsästäjäliiton varapuheenjohtaja Soňa Chovanová Supeková esittelee graafeja suurpetojen määristä, joissa kulkee kolme kuvaajaa.
On niin sanottu virallinen totuus suurpetojen määrästä, luvallisesti metsästettyjen suurpetojen määrä sekä tutkijoiden sekä metsästäjien arvioima suurpetojen määrä.
Supekova ottaa tiukasti kantaa maansa ympäristöministeriötä vastaan, joka hallinnoi suurpetojen kannanhoitoa. Esimerkiksi ilveksiä asuu maassa yli 1 700, mutta kaatolupia ei tipu tiukan suojelun takia.
Viime vuonna Slovakiassa eli arviolta yli 2 600 sutta, joista 40 metsästettiin ja 11 kuoli jollain muulla tavalla.
Susien aiheuttamien vahinkojen suuruus oli noin 1,7 miljoonaa euroa.
”Mutta vahingoista korvataan noin kymmenen prosenttia.”
Artemis-työryhmä järjesti Ilomantsissa Women and Sustainable Hunting -konferenssin. Kestävään metsästykseen keskittyvän tapaamisen aiheena oli Nainen ja karhu – menneisyydestä nykyaikaan. Metsästävien naisten lisäksi puheenvuoroja suurpedoista esittivät muun muassa perinteentutkija Laura Jetsu ja Luonnonvarakeskuksen suurpetotutkija Katja Holmala.
Metsästäviä naisia konferenssiin osallistui noin 80 maasta.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
