Kepitys estää taimien katoamisen heinikkoon – ”Jos voimaperäisesti uudistaa, pitää varautua pieniin uhrauksiin"

Erkki Alakuijala torjuu heinää taimikoissa tavallisesti raivausveitsellä. Hänen mukaansa heinäys kannattaa tehdä syksyllä ennen lumentuloa. Kuva: Pekka Fali

Taimi on helppo löytää, kun sen vierellä on metrin korkuinen keppi. Kuva: Pekka Fali

81-vuotias metsänomistaja Erkki Alakuijala Keminmaasta johdattaa metsäpalstalleen Tornion Tieksonjokivarressa.

Toissa talvena hakattu 2,7 hehtaarin aukko on istutettu 1-vuotiailla kuusentaimilla toukokuussa.

Lehtomaisella kankaalla heinät, horsmat ja vatut ovat kasvaneet korkeiksi, eikä kuusentaimia tahdo erottaa kuin aivan läheltä.

Alakuijala on kuitenkin merkinnyt taimet metrin mittaisilla puukepeillä, joiden pää on maalattu siniseksi.

”Keppimetsästä” taimi löytyy nopeasti. Kepit helpottavat heinäystä.

Alakuijala tilasi 3 000 keppiä Siekkelin sahalta. Ne maksoivat 11 senttiä kappaleelta, sen päälle arvonlisävero ja kuljetusmaksu.

Hän istutti taimet itse pottiputkella ja laittoi sen jälkeen kepit paikoilleen erillisenä työnä. Osan taimista merkkasi vaimo Annikki Alakuijala.

”Kepitykseen meni aikaa kolmasosa siitä, mitä istutukseen meni”, Erkki Alakuijala toteaa.

Ajankäyttö kuitenkin kannattaa, sillä heinäys sujuu keppien ansiosta ainakin puolet nopeammin kuin jos taimia täytyisi hakea heinikosta.

”Jos voimaperäisesti uudistaa, pitää varautua pieniin uhrauksiin. Merkkaus on rehevillä mailla ehdoton”, Alakuijala vannottaa.

Hän toimi työurallaan Kemin seudun metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajana, joten kokemusta metsänhoidosta on rutkasti.

”Heinäys on tympeimpiä hommia, mitä on”, Alakuijala kertoo kokeneen metsämiehen kertoneen. Tärkeintä on, että kalliit taimet löytyvät.

Alakuijala suosii heinäyksessä raivausveistä, mutta hänen mukaansa homma sujuu myös jaloin polkemalla, vesurilla tai viikatteella. ”Raivaussahaa ei minusta tarvitse.”

Heinäyksen hän suorittaa syyskuun tienoilla, ennen lumentuloa.

Tehokas metsänuudistaminen toistuu Alakuijalan puheissa usein, mutta perinteisen metsätalouden kannattaja on kokeillut myös vaihtoehtoisia metsänkasvatusmenetelmiä metsässään.

Samaan aikaan kun uudistusalalla tehtiin päätehakkuu, viereisellä kuviolla tehtiin jatkuvan kasvatuksen periaatteen mukainen yläharvennus.

Kasvamaan jätettiin eri-ikäisiä, hyväkuntoisia puita.

Alakuijala on luottavainen niin taimikon kuin harvennetun metsän puolesta.

Metsänhoidon tuloksista pääsevät aikanaan nauttimaan Alakuijalan tyttäret sekä heidän lapsensa, joille metsänomistaja on metsäoppejaan jo ammentanut.