MTK: Citykaavoitus ei sovi maalle

Rannat ovat maaseudun haluttuja kaavoituskohteita. Etätyön lisääntyessä niiden kysyntä voi vielä lisääntyä. Kuva: Terhi Pape-Mustonen

Maankäytön suunnittelun perusteeton ohjaaminen muuhun kuin rakennettuun ympäristöön haittaa biotaloutta. Citykaavoitusta sovelletaan joka puolella Suomea, harmittelee MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

Tiirola kiittää Sipilän hallitusohjelmaa, jossa maankäytön ohjausvaltaa ja vastuuta siirretään valtiolta kunnille sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteiden perusteet tarkistetaan.

"Nämä linjaukset ovat välttämättömiä toteuttaa, jotta biotalous saa tuulta siipien alle. Luonnonvarojen kestävä käyttö on vastaus isoihin maailmanlaajuisiin haasteisiin, joita myös Pariisissa tänään aletaan ratkoa", Tiirola viestittää.

"Biotaloudella korvataan fossiilitaloutta, eikä kaavoituksen tulisi seisoa tavoitteen tiellä."

Kaavoittajien tuntemus maaseutuelinkeinosta voi olla heikolla pohjalla. Urbaanien alueiden kaavoitusratkaisuja tuodaan myös maaseutualueille.

Maaseutuelinkeinojen edustajien pitäisikin ottaa kaavoihin kantaa ja heitä pitäisi kuunnella jo kaavojen suunnitteluvaiheessa.

"MTK-yhdistysten ja metsänhoitoyhdistysten tulee vahtia tarkasti, ettei yleiskaavoihin laiteta elinkeinoja rasittavia rajoitteita, kuten maisematyölupavelvoitteita M-alueille. Kun metsälaki on voimassa, sen pitäisi riittää", Tiirola painottaa.

Rakentamisen vapaus on varmistaa osaltaan, ettei biotalouden tekijöistä tule pula. Ranta- ja maaseutuasuminen voivat etätyötä mahdollistavan digitalisaation ja biotalouden nousun myötä nousta maaseutukuntien vetovoimatekijöiksi.

"Muutoksia tulee tehdä erityisesti alueilla, joissa suunnittelutarveratkaisuilla kahlitaan maaseutuasumista. Maaseutuasumista helpottaa, kun poikkeamislupien myöntäminen on hallituksen esityksen mukaisesti siirtymässä elykeskuksilta kunnille", Tiirola kertoo.

"Kunnat ovat tähän mennessä alistuneet liian helposti elykeskusten ohjaukseen, kun se on käyttänyt ohjausvaltaansa. Toivottavasti itsehallintoalueiden syntymisen myötä elykeskuksen edistämis- ja ohjaamistehtävät saadaan ripeästi osaksi kansanvaltaista ohjausjärjestelmää."

Hallitus esittää ympäristöministeriön vahvistusmenettelyn poistamista maakuntakaavoituksesta. Vanhat maakuntakaavat sisältävät oikeusvaikutuksiltaan epämääräisiä, maaseutuelinkeinoja rajoittavia merkintöjä.

"Odotan maakuntaliitoilta elinkeinolähtöisyyttä, kun ympäristöministeriön ohjaus kevenee", Tiirola toteaa.

Myös lunastuslaki tulee uudistaa hallitusohjelman kirjauksella, joka painottaa omaisuuden suojan parantamista. MTK:n tavoitteena on, että lunastuskorvaukset olisivat aina nykyinen lunastushinta lisättynä 25 prosentilla. Tähän malliin siirryttiin Ruotsissa jo kymmenen vuotta sitten. Vanha laki juontaa juurensa 1970-luvulle.

"Maailma on muuttunut, ja toisen maalla tehtävältä liiketoiminnalta odotetaan osuutta myös maanomistajalle", painotti Tiirola.