Laatupuu varttuu tiheässä taimikossa
”Kun tukilta puuttuu laatuhinnoittelu, metsänomistajat keskittyvät monesti kasvattamaan tukin määrää”, toteavat Metlan aluejohtaja, professori Martti Varmola (vas.), erikoistutkija Mikko Hyppönen ja erikoistutkija, dosentti Risto Jalkanen Rovaniemeltä. Kari Lindholm Kuva: Viestilehtien arkistoROVANIEMI
”Mäntytukin laatu kehittyy korkeaksi hitaan kasvun ja ohuiden vuosilustojen myötä, silloin myös puun oksat ovat ohuet”, kertoo Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) Pohjois-Suomen alueyksikön johtaja, professori Martti Varmola Rovaniemeltä.
Hyvälaatuisesta sahapuusta käydään kovaa kilpailua. Kun tukkipuuta ei riitä sahoille, joudutaan uudistamisessa siirtymään yhä pienempiin läpimittoihin.
”Tukkia saadaan kyllä jatkossa, meillähän on valtavat määrät nuoria kasvatusmetsiä. Pitää kuitenkin tehdä ero tukkipuun ja laadullisesti hyvän tukin välillä”, Metlan erikoistutkija, dosentti Risto Jalkanen muistuttaa.
Varmola pahoittelee metsänomistajia motivoivan tukkipuun laatuhinnoittelun puuttumista Suomesta. Laadukasta tukkia tarvitsevan kannattaisi maksaa himoitsemastaan raaka-aineesta kunnollinen hinta. Nopeaa kasvua ja korkeaa laatua ei kuitenkaan voi saada yhtä aikaa, ja pitkäjänteinen kasvattaminen on kallista.
”On esimerkiksi laskettu, että huippulaatuisen mäntytukin saannon varmistamiseksi pitäisi Suomen nuoria mäntymetsiä pystykarsia vuosittain noin 10 000 hehtaaria.”
Tilastoinnin puuttuessa tieto puiden karsinnasta unohtuu helposti vuosikymmenten aikana.
Kun laadusta ei makseta, metsänomistajat keskittyvät yleensä kasvattamaan tukin määrää.
”Puunmyyntitili paranee myös siten, että kuitupuuta varttuu tukiksi. Vaikka parhaan laatutukin määrä ei sinänsä lisääntyisikään, tukin osuus hakattavasta puustosta kuitenkin kasvaa”, Metlan erikoistutkija Mikko Hyppönen sanoo.
Laatutukin saantoa varmistaa ennen ensiharvennusta tehty ennakkoraivaus, joka parantaa näkyvyyttä hakkuukoneesta ja siten myös hakkuun laatua.
Suomen metsistä kolmannes on viljeltyjä, loput ovat syntyneet luontaisesti. Laatupuun kasvatus on havaittu ongelmalliseksi etenkin istutusmänniköissä, missä istutustiheydet ovat harvoja.
”Tiheissä kylvömännikössä laatupuun kasvattajalla on hyvä mahdollisuus onnistumiseen, kunhan taimikon harvennus tehdään vasta 5–7 metrin keskimitassa. Toisaalta, mitä myöhemmin harvennus tehdään, sitä kalliimpaa työ on”, Varmola kertoo.
Sopivia männynkylvöaikoja ovat kevät ja aikainen kesä, sekä uusimpien koetulosten valossa myös myöhäinen syksy, ainakin pohjoisessa. Kylvö on selkeästi edullisempi, mutta myös hitaampi uudistamismenetelmä kuin istutus.
”Istutettu taimikko nousee jo seitsemässä kesässä hankirajan yläpuolelle, turvaan myyriltä ja talvituhoilta. Myös metsän kiertoaika lyhenee”, Jalkanen toteaa.
Männynsiementen alkuperäasiat ovat pääosin kunnossa pohjoisessa. Siemenviljelyssiementä käytetään pohjoisimmillaan Lapin eteläosissa.
Jalkasen mukaan uhkana voi olla kuitenkin liian eteläistä alkuperää olevan viljelyssiemenen käytön leviäminen pohjoiseen. Tällä hetkellä kylvöissä käytetään pelkästään paikallista metsikkösiementä.
”Viljelyssiementä suositellaan käytettäväksi emopuiden kasvupaikan ja viljelyalueen puolivälissä.”
Jatkossa siemenviljelyssiementen alkuperään liittyvistä ongelmista päästäneen eroon, sillä siemenviljelmiä on perustettu yhä pohjoisemmaksi, jolloin isä- ja äitipuut sijaitsevat lähempänä toisiaan.
Tutkimatta on, miten pohjoisimmat siemenviljelyssiemenillä viljellyt kohteet ovat menestyneet paikallisella siemenellä perustettuihin kohteisiin verrattuna.
”Metlan jälkeläiskokeissa moni viljelykoe on tuhoutunut täydellisesti, koska siementen alkuperä ei ole ollut riittävän hyvä.”
Riskejä on vaikea arvioida, sillä viime vuosina kasvukaudet ovat olleet tavallista lämpimämpiä.
”Ei tarvita kuin yksi kylmä kasvukausi lämpimän kauden jälkeen. Sitten nähdään, missä laajuudessa vaikkapa versosurma taimikoihin iskee. Se on luonnonvalintaa”, Jalkanen kertoo.
KARI LINDHOLM
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
