Talotehtaiden tuotanto kyntää pohjamudissa
Toni Rintaluhta kokoaa kaksikerroksisen talon päätyä Simons Elementin tehtaalla. Kaksikerroksisia taloja tilataan vähemmän kuin aiemmin. Kymmenen vuotta sitten Simonsilta tilattiin paljon 200-neliömetrisiä taloja, nyt tavallinen koko on 120–160 neliötä. Johannes tervo Kuva: Viestilehtien arkistoVÖYRI (MT)
Simons Elementin talotehtaan elementtilinjalla käy tasainen pauke.
Omakotitalojen seinien aihiot siirtyvät linjalla eteenpäin pala palalta valmiimpina.
”Yhden talon osat mahtuvat keskimäärin kahteen rekkaan”, kertoo perheyrityksen toimitusjohtaja Pia Simons.
Alalla eletään historiallisen huonoja aikoja. Rekkojen määränpää on sen vuoksi nykyään lähempänä kuin aikaisemmin.
”Avaimet käteen -taloja on nyt haastavaa saada myytyä. Kymmenen vuotta sitten niitä meni Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle paljon. Nyt myynti on keskittynyt tänne Pohjanmaalle.”
Simonsin tehdas pyörii sadan talon vuosivauhdilla, kun kiivaimman kysynnän aikana taloja lähti 150 kappaletta vuodessa. Koko toimialan pudotus on ollut vielä rajumpi.
”Normaalivuonna Suomessa aloitetaan 10 000–15 000 taloa. Nyt ollaan tasolla 5 000–6 000 taloa vuodessa”, arvioi Pientaloteollisuus ry:n johtaja Kimmo Rautiainen.
Simons toteaa, että kaikilla talotehtailla on nyt kovat ajat. Supistunut kysyntä koettelee yrityksiä erityisesti talviaikaan.
Pörssiyhtiö Honkarakenne tuskastui maaliskuussa ja antoi potkut toimitusjohtajalle. Perusteluiksi kerrottiin pettymys myyntilukuihin.
Simons ei aio kuitenkaan lyödä hanskoja tiskiin.
”Myös 1990-luvulla puhuttiin, ettei ala ikinä nouse tästä. Tälläkin hetkellä tarvetta rakentamiseen on, mutta asiakkaat odottavat. Monilla on tontti valmiina ja tarjoukset kysyttyinä. Odotetaan vain parempia aikoja.”
Rautiainen luottaa siihen, että omakotiasuminen pitää pintansa. Monien kyselyiden tulokset osoittavat, että suomalaiset haaveilevat yhä omasta talosta.
”Mutta omakotiasuminen muuttaa muotoaan. Se tiivistyy ja kaupunkipientalot yleistyvät.”
Suomen suurimpiin talonvalmistajiin lukeutuvan Jukka-talon omistajayhtiön PRT-Forestin toimitusjohtaja Ilkka Sydänmaa ei ole yhtä luottavainen.
Hän arvioi, että kaupungistumisen myötä omakotiasumisen suosio vähenee.
”Ehkä pientalojen kysyntä palaa 10 000 kappaleen vuositasolle, mutta ei ehkä sitä isommaksi.”
Kun perheiden rakennushankkeet ovat jäissä, monet talonvalmistajat ovat ryhtyneet tähyämään uusille markkinoille.
”Osa yrityksistä tekee myös päiväkoteja, kouluja, liikehuoneistoja ja hoivakoteja”, Rautiainen sanoo.
PRT-konserni kuuluu tähän ryhmään. Se toimittaa muun muassa Pudasjärven kuuluisan hirsikoulun. Sydänmaan mielestä talotehtaiden on pakko muuttua.
”Aiemmin alalla palveltiin asiakkaita, jotka halusivat itse rakentaa talonsa valmiiksi. Nyt sellaista halua ei enää ole.”
PRT on perustanut uuden yhtiön, joka valmistaa komponentteja ja suurelementtejä esimerkiksi kerros- ja rivitaloihin. Tällaisia isoja hankkeita tehdään isojen rakennusliikkeiden alihankkijana. Pudasjärven koulu on Lemminkäisen urakka.
Myös vienti kiinnostaa pohjoispohjalaista yritystä. Esimerkiksi Pohjois-Ruotsin Kiirunassa rakennetaan valtavasti, kun kaupunki joudutaan siirtämään toiseen paikkaan rautamalmikaivoksen tieltä.
”Ruotsiin ja Norjaan viedään, mutta bisnes se ei vielä ole.”
Rakentamisen lama näkyy suomalaisten puunmyyjienkin kukkarossa. Kun sahojen kauppa käy nihkeästi, puun kysyntä sakkaa eikä paremmista tukkien hinnoista ole juurikaan toivoa.
PRT-Forest sahaa tehtaidensa tarvitseman puutavaran omilla sahoillaan Pyhännällä ja Pudasjärvellä.
”Käytämme 60–70 prosenttia sahojen tuotannosta itse. Se on meidän vahvuutemme”, Sydänmaa sanoo.
Pikaista rakennusbuumia talonvalmistajat eivät odota.
”Ensi vuosi menee melkein samanlaisena kuin tämä. Seuraavaa huippusesonkia odotetaan vasta 2020”, Sydänmaa sanoo.
Hanna Lensu
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
