Tapio: Ilman jalostusta metsät sitoisivat huomattavasti nykyistä vähemmän hiiltä

Istutuksilla käytetään yleensä jalostetusta siemenestä kasvatettuja paakkutaimia. Kuva: Johannes Tervo

Tapio on selvittänyt, että sen tuottamien jalostettujen kuusen ja männyn siementen käytön vaikutus metsien hiilensidontaan oli yli miljoona hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuonna 2024.

Vaikutus on merkittävä, sillä Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreiden ennakkotietojen mukaan vuonna 2023 metsät olivat 1,12 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin suuruinen päästölähde.

Positiivinen vaikutus perustuu pääosin jalostuksen aikaansaamaan metsän kasvun lisäykseen. Laskennan vertailukohta on jalostamaton siemenmateriaali.

Jalostettuja siemeniä käytetään sekä metsäpuiden taimien tuotannossa että männyn kylvössä. Jalostetuilla siemenillä perustettujen metsien pinta-ala Suomessa on yli viisi miljoonaa hehtaaria. Tapion osuus siitä on lähes puolet.

Kun toiminta vaikuttaa myönteisesti ilmastoon eli käytännössä sitoo hiiltä, jonka joku muu toiminta tuottaa, puhutaan hiilikädenjäljestä.

Tapion metsäpäällikkö Hannu Niemelä kertoo tiedotteessa, että Tapion tuottamien siementen hiilikädenjälki vastaa kokoluokaltaan noin 130 000 suomalaisen keskimääräistä hiilijalanjälkeä.

Jalostetuilla siemenillä perustetut metsät ovat tällä hetkellä pääosin taimikoita ja nuoria metsiä. Vanhimmat metsät ovat vasta noin 40-vuotiaita.

”Kun nykyiset taimikot siirtyvät parhaan kasvun vaiheeseen, jalostuksen aikaan saaman lisäkasvun odotetaan nousevan ainakin kaksinkertaiseksi”, Niemelä toteaa.

Luke on arvioinut Tapion toteuttamat laskelmat, niiden oletukset ja menetelmät.