Metsät kääntyivät päästölähteeksi vuonna 2023 – puuston nielu ei kata maaperän päästöjä
Muun muassa lisääntyneet hakkuut ja puiden heikentynyt kasvu ovat johtaneet siihen, että metsät kääntyivät päästöjen lähteeksi.
Yksi syy hiilinielujen romahtamiseen on puiden heikentynyt kasvu. Kuva: Jarno MelaMaankäyttösektori oli päästöjen lähde vuonna 2023, selviää Luonnonvarakeskuksen kasvihuonekaasuinventaarion ennakkotiedoista.
Sen lisäksi, että koko maankäyttösektori oli päästöjen lähde, niin olivat myös metsät. Puuston kasvu ylitti poistuman, mutta se ei riittänyt kattamaan maaperän kasvaneita päästöjä.
Muutosta hiilinielussa selittävät se, että puuston kokonaiskasvu on heikentynyt, hakkuut kasvaneet, maaperän hiilidioksidipäästöt kasvaneet ja kivennäismaiden hiilensidonta heikentynyt.
Maankäyttösektorin nettonielu on pienentynyt vuodesta 2010 lähtien. Sektori muuttui nettopäästöksi vuonna 2018.
Vuonna 2023 maankäyttösektori oli 11,8 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin suuruinen päästöjen lähde. Metsämaiden osuus oli 1,12 miljoonaa tonnia.
Maankäyttösektorin luokista vain puutuotteet olivat nettonielu vuonna 2023. Nielun suuruus oli 1,7 miljoonaa tonnia.
Uusimman inventaarion mukaan metsät olivat päästöjen lähde jo vuonna 2021.
Juttua muokattu 15.1.2024. kello 15.09. Lisätty graafi.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
