Muotoiltavaa koivuvaneria UPM:n Jyväskylän tehtaasta

Jyväskylän vaneritehdas käyttää kuusi- ja koivutukkeja lähes 300 000 kuutiota vuodessa. Merkittävä osa yksityistenmetsänomistajien puista tulee sopimustiloilta. Sami Karppinen Kuva: Viestilehtien arkisto

JYVÄSKYLÄ (MT)

Muotoiltavasta vanerista UPM:n Jyväskylän vaneritehtaan johtaja Tero Hannonen odottaa kovaa myyntivalttia esimerkiksi huonekaluteollisuuteen. Tuote tuli markkinoille viime keväänä.

Gradaa toimitetaan normaaleina vanerikokoina, jotka asiakas sahaa tarvitsemaansa muotoon. Yli sataan asteeseen kuumennettu Grada voidaan pakottaa kylmämuotilla esimerkiksi tuoliksi.

Koivusta valmistettuun uutuustuotteeseen voidaan yhdistää myös muita materiaaleja. Askartelijoille on oma tuotteensa, joka muotoutuu silitysraudalla lämmittämällä.

Muotoiltavuus saadaan aikaan formaldehydivapaalla kalvoliimauksella.

Linja-autojen ja peräkärryjen lattioihin sekä rakennustelineisiin ja katsomoiden lattia- ja istuintasoihin käytettävä kyllästetty vaneri on toinen tuote, jota UPM valmistaa ainoastaan Jyväskylän tehtaassaan.

Kuusi- ja koivutukkeja Jyväskylän tehdas käyttää yhteensä noin 280 000 kuutiota vuodessa.

Tukeista jalostetaan sata tuhatta kuutiota vaneria. Noin puolet lähtee tehtaasta pinnoitettuna.

Tuotteista noin 90 prosenttia viedään ulkomaille, lähinnä Eurooppaan.

Raaka-ainetta Jyväskylän vaneritehtaaseen UPM hankkii lähinnä Keski-Suomen integraattialueelta, joita tämänhetkisessä organisaatiossa on neljä. Keski-Suomen alueen johtokeskus on Jämsässä.

Aluejohtaja Matti Toivakaisen mukaan noin kymmenesosa puusta saadaan UPM:n omista metsistä. Puolet ostetaan yksityisiltä metsänomistajilta. Sopimustiloilta tulee puuta ”merkittävä osa”.

Loppuosa puusumasta tulee muilta puutavarayhtiöiltä ja metsähallitukselta.

Jyväskylän vaneritehdas ei käytä tuontipuuta.

Jyväskylän vaneritehtaan kuusi- ja vaneritukkien lisäksi Toivakaisen hankintajoukkue toimittaa kuusikuitua Jämsänjokilaakson paperitehtaille ja mäntytukkeja Korkeakosken sahalle. Energiapuuta menee paljon Jämsänkosken ja Kaipolan voimalaitoksille sekä ulkopuolisille sopimuskumppaneille.

Keski-Suomen alueen tuotantolaitokset työllistävät noin 1 400 ihmistä, heistä Jyväskylän vaneritehdas noin 260.

Keskeisen sijaintinsa ansiosta Keski-Suomi toimittaa puuta myös muille alueille. Sellupuuta viedään länsirannikolle asti. Kuusenkannot ovat merkittävä osa puuenergiaa.

Suomen metsien vuotuisesta kasvusta koivutukkia on vain kolme prosenttia. Koivutukkia saadakseen ostajan on hankittava paljon muutakin puuta.

Toivakaisen mukaan 1960- ja 1970-luvuilla tehdyt runsaat koivunistutukset alkavat turvota tukkimittoihin, jos ne on ajoissa reilusti harvennettu.

”Koivutukilla on hyvä kysyntä ja sen hintakin on kivunnut mukavasti”, Toivakainen sanoo.

Syksyn vaikeasta kelirikosta UPM on selvinnyt alkuvuonna hyvin käyneen puukaupan ansiosta. Tällä hetkellä yhtiö ostaa hanakimmin mänty- ja koivuvaltaisia tukkileimikoita.

REIJO VESTERINEN

Avaa artikkelin PDF