Kiihtyvä meno sahatavara- ja tukkikaupassa alkaa jo hirvittää sahayritystä

Loivat liikkeet ovat aina parempi kuin, että mennään pystysuoraan ylös ja tullaan sitten vapaassa pudotuksessa alas, Markus Luodelahti pohtii. Kuva: Rami Marjamäki

Sahayritykset elävät kuuminta suhdannehuippua ja sahatavara käy kaupaksi kaikissa tärkeissä ostajamaissa.

"Sahatavaran osalta lopputuotemarkkinaa ei voi nyt moittia", juupajokelaisen JPJ-Woodin toimitusjohtaja Markus Luodelahti sanoo.

Viime vuoden lopulla myös mäntysahatavaran kysyntä parani selvästi, kun pysähdyksissä ollut kauppa tärkeään mäntylautojen ja -lankkujen ostajamaahan Algeriaan saatiin jälleen käyntiin.

Kuusisahatavaran hinta on ollut poikkeuksellisesti pitkään mäntysahatavaraa korkeampi. Viime marras–joulukuun vientitoimituksissa hintaero kaventui huomattavasti.

"Tänä vuonna voi ehkä odottaa, että männyn ja kuusen suhde normalisoituu männyn hinnan käännyttyä viimein nousuun."

Luodelahden mielestä varsinkin kotimaan puukaupassa, mutta myös vientimarkkinoilla on huolestuttavia merkkejä, jotka historian kokemukselle eivät lupaa hyvää.

"Nyt on todella suuri riski siihen, että vuoden päästä tämä homma on pilattu."

Sahayrityksiä ahdistaa tilanne, missä tukin hinta nousee, mutta sivutuotteiden kuten hakkeen, purun ja kuoren hinnat laahaavat.

"Tukista saadaan vain alle puolet sahatavaraa, loppu on sivutuotteita, joiden hinnat laskivat pitkään. Sahatavaran hintaan on odotettavissa joitain korotuksia, kun taas sivutuotteiden hintojen korotukset ovat kiven alla, vaikka kysyntä niissäkin on kasvanut", Luodelahti kuvaa kehitystä.

Sahatavaran vientimarkkinoilla hän toivoo hintojen nousevan maltillisesti.

"Kyllä loivat liikkeet ovat aina parempi kuin, että mennään pystysuoraan ylös ja tullaan sitten vapaassa pudotuksessa alas."

Viimeksi tällainen vuoristorata koettiin vuosina 2006–2008.

Ylä-Pirkanmaalla Juupajoella toimiva JPJ-Wood sahasi viime vuonna 160 000 kuutiometriä, josta kuusta oli runsas kaksi kolmannesta ja mäntyä vajaa kolmannes.

Kotimaahan tuotannosta myytiin vain alle kymmenen prosenttia. Vientikohteita yrityksellä on 25 maassa. Suurin vientimaa on Englanti 30 prosentin osuudella.

"Vienti Viroon on kasvanut nopeasti, vaikka se jääkin vielä jälkeen Saksasta, Ranskasta tai Kiinasta", Luodelahti sanoo.

Viime vuonna sahojen tuotanto nousi Suomessa 11,9 miljoonaan kuutiometriin. Kaikkien aikojen suurimmat määrät sahattiin vuosituhannen alussa, kun korkeimmillaan yllettiin 13,7 miljoonaan kuutiometriin vuodessa.

Maailmalle suomalaista sahatavaraa vietiin viime vuonna enemmän kuin koskaan aiemmin: yhteensä 9,7 miljoonaa kuutiometriä.

Vienti Kiinaan jatkoi jyrkkää kasvua ja ylsi 1,7 miljoonaan kuutiometriin.

Mäntysahatavaraa Suomesta myytiin Kiinaan peräti 185 prosenttia edellisvuotista enemmän.

Finpron Wood from Finland -ohjelmapäällikön Jyrki Mantereen mukaan mäntysahatavaran kauppa Kiinaan ylitti ennakkoarviot selvästi.

Pahat markkinahäiriöt perinteisissä suomalaisen männyn ostajamaissa Pohjois-Afrikassa käänsivät varsinkin männyn pintalautojen vientiä Kiinaan.

"Tänä vuonna voi odottaa, että mäntysahatavaran vientimäärä Kiinaan jopa laskee, koska Egyptiin menee taas tavaraa normaalisti."

Kiinalaiset tyytyvät Mantereen mukaan todennäköisesti ostamaan pakkaustarpeeseensa halvempia sahatavaralaatuja Kauko-Idästä, Venäjältä tai Chilestä ja Uruguaysta.