Metsätalouden vesistöpäästöjen hillitsemiseen aletaan kokeilla aivan uudenlaista keinoa. Ojiin, laskeutusaltaisiin ja puroihin upotetaan oksista ja rangoista tehtyjä puunippuja, joiden tarkoituksena on kerätä ravinteita ja puhdistaa siten vettä.
Menetelmää on jo kokeiltu Leivonmäellä Keski-Suomessa, missä ensimmäiset uppopuuniput tehtiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä. Seuraavaksi menetelmää kokeillaan Etelä-Karjalassa Savitaipaleella sekä Keski-Suomessa Saarijärven reitillä ja Joutsan Rutajärvellä.
”Kun kävimme kesällä katsomassa Leivonmäen prototyyppejä, ne kuhisivat odotetusti elämää”, johtava tutkija Kari-Matti Vuori Suomen ympäristökeskuksesta kertoo.
”Niihin oli ilmestynyt päällyskasvusto, ja muun muassa sammakontoukkia oli valtava määrä. Eläimet ja kasvit hyödyntävät pidättyneitä ravinteita.”
Kaikkiin testikohteisiin jätetään vertailukohde, jossa ei ole puunippuja. Näin veden laatua ja puunippujen tehoa voidaan vertailla.
”Ideana on, että puuniput toimivat ikään kuin ruokapöytinä pohjaeläimille”, Vuori selittää.
Ajatus uppopuiden hyödyntämisestä pohjautuu Vuoren aiempiin tutkimuksiin.
”Olen tutkinut parikymmentä vuotta uppopuuston vaikutuksia. Luonnontilaisissa metsäjärvissä ja virtaavissa vesissä on valtavan paljon uppopuustoa. Vesistöhankkeissa on huomattu, että kun uomista on perkailtu pois puita, vesiluonto on köyhtynyt.”
Vuori uskoo, että hallitulla puuaineksen lisäämisellä saadaan aikaan vettä puhdistava vaikutus. Samalla esimerkiksi kalakantojen tila paranisi.
”Puiden päälle kertyy sienirihmastoa, mikrobeja ja levää, biofilmiksi kutsuttu pinta. Se pidättää kiintoainesta, humusta, ravinteita ja haitta-aineita kuten raskasmetalleja.”
Käytännön asennustöissä on oltava huolellinen, jotta niput eivät lähde virtauksen mukana seilaamaan ja tuki esimerkiksi laskuojien suita.
”Laskeutusaltaissa virtaamat ovat hyvin pieniä, niissä on tehty niin, että niput on kiinnitetty pienemmillä riu'uilla toisiinsa. Yhtenä vaihtoehtona on juntata laskeutusaltaan pohjaan paaluja, joihin niput kiinnitetään.”
Puhdistusnippuja voitaisiin jatkossa hyödyntää Vuoren mukaan suometsien kunnostusojitusten vesiensuojelutöissä. Kun kaivetaan laskeutusallas, sinne upotettaisiin myös puunippuja puhdistajiksi.
Tarkoituksena on, ettei nippuja tarvitsisi juurikaan huoltaa asennuksen jälkeen.
”Puut säilyvät veteen uponneina ja ligniini hajoaa kaikkein hitaimmin. Tällaisia vanhoja liekopuita on järvien pohjassa ja ne voivat olla tuhansia vuosia vanhoja. Esimerkiksi kuiva mänty on hyvin pitkäikäinen.”
Vaikka suunnitelmaa kehitetään metsätalouden vesistöpäästöjen ehkäisemiseen, samaa menetelmää voitaisiin Vuoren mukaan soveltaa myös maatalouden, hule- ja jätevesien sekä turvetuotannon ja kaivannaistoiminnan vedenpuhdistuksessa.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
