Siemenpula ajanut metsien luontaiseen uudistamiseen

Lapissa kerätään männynkäpyjä tänä syksynä pelkästään Tervolan siemenviljelykseltä. Kerääjän päiväsaalis on 50–100 litraa. Kuvassa käpyjä keräävät Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijat Tuija Hautanen (vas.), Päivi Ylitalo, Jere Jääskeläinen ja Aki Ranta. Kuva: Kari Lindholm

Vuodesta toiseen jatkuva pula pohjoisten alueiden männynsiemenistä on nakertanut loven Rovaniemellä sijaitsevaan siementen valtakunnalliseen varmuusvarastoon.

Siemenpulan takia Metsähallitus joutuu turvautumaan konekylvön sijasta entistä enemmän luontaiseen uudistamiseen eli siemenpuu- ja väljennyshakkuisiin, jotka ovat epävarmoja ja hitaita uudistusmenetelmiä konekylvöön verrattuna.

"Laadullisesti ja määrällisesti hyviä käpysatoja esiintyy äärevissä oloissa keskimäärin 15 vuoden välein. Silloinkaan käpyjä ei saada kerättyä riittävästi, sillä keruualueet ovat kaukana ja kerääjistä on pulaa", Metsähallituksen Itä-Lapin metsätiimin esimies Jari Kantia Savukoskelta sanoo.

Huonoin käpy- ja siementilanne koskee Inaria ja Enontekiötä sekä Muonion, Kittilän, Sodankylän ja Savukosken kuntien pohjoisosia. Lapissa mäntyä kylvetään vuosittain yhteensä noin 4 500 hehtaarille.

Mänty tarvitsee kolme suotuisaa kesää siementen kehittymiseen. Viimeksi hyvät käpysadot saatiin Lapissa vuosina 2002–2004 ja 2011. Seuraavaa kunnollista satoa ennustettiin viime kesäksi, mutta toisin kävi.