Sahayrittäjien kiireisin kausi alkaa helmikuun lopulla ja kestää heinäkuulle. Janakkalalaiset Arttu (vas.) ja Arto Käkönen esittelivät pyörösahausta viikonloppuna Aulangolla Hämeenlinnassa. Kuva: Kimmo Haimi
Piensahureilla alkaa kiireisin sesonki – Lähipuu on uusi tuotemerkki
Raaka-aine ja työ tulevat läheltä. Kestävä kehitys ja pieni hiilijalanjälki ovat kilpailuvaltteja.
Sahayrittäjien hallituksen puheenjohtaja Timo Ripatti kertoo, että järjestön jäsenmäärä on kasvanut hieman parina viime vuotena. Kuva: Kimmo Haimi
AAA-Sahakoneen Arvi Ratassepp esitteli vannesahausta talvisahauspäivillä viikonloppuna Hämeenlinnassa. Kuva: Kimmo Haimi
Loppilainen Jukka Tuomenoja on erikoistunut haapatukkien sahaukseen. Haapa sopii erinomaisesti saunojen sisustukseen. Kuva: Kimmo Haimi”Suomalaisen puun hienous raaka-aineena ja tuotteiden ympäristöystävällisyys ovat asioita, joista haluamme kertoa paikallisille rakentajille, kesämökkiläisille ja laajemminkin koko yhteiskunnalle”, Suomen Sahayrittäjät ry:n hallituksen puheenjohtaja Timo Ripatti kertoo Lähipuu-tuotemerkistä.
Piensahojen ja höyläämöiden yhteistyö- ja etujärjestö esitteli uutta tuotemerkkiään viime viikonloppuna valtakunnallisilla talvisahauspäivillä Aulangolla Hämeenlinnassa.
”Pitkiä kuljetusmatkoja ei tarvita, kun sekä puu että työ tulevat läheltä. Kestävä kehitys ja pieni hiilijalanjälki ovat kilpailuvalttejamme”, Ripatti kehuu.
Sahayrittäjät on aloittamassa Lähipuu-tuotemerkkiin liittyvää koulutusta jäsenyrityksilleen.
Koulutuksessa käydään läpi tuotemerkin tekniset säännöt ja ohjeet merkin käytöstä. Toisessa vaiheessa valmistellaan markkinointimateriaalia.
Piensahurit valmistautuvat parhaillaan vuoden kiireisimpiin kuukausiin. ”Sesonki alkaa helmikuun lopulla ja kestää heinäkuulle”, janakkalalainen Arto Käkönen kertoo.
Kuluvasta vuodesta hän odottaa viimevuotista vilkkaampaa.
Ainakin kyselyiden ja tilausten perusteella töitä näyttäisi riittävän.
Käkösen sirkkelisaha kulkee traktorin perässä sinne, minne asiakas sen tilaa.
”Ihannematka on alle 60–70 kilometriä. Pidemmälle kannattaa lähteä, jos sahattavaa on enemmän.”
16-vuotias Arttu Käkönen työskentelee isänsä Arton apuna ja opettelee samalla ammattisahurin taitoja.
Sahayrittäjien kalustona ovat vanne- tai pyörö- eli sirkkelisahat.
Kumpikin sahatyyppi voi olla siirrettävä tai asennettu kiinteästi paikalleen.
Nopea pyörösaha on parhaimmillaan, kun sahataan suuria määriä rakennuspuutavaraa.
Vannesaha taas sopii hyvin järeiden tukkien ja erikoispuiden sahaukseen, vaikka määrät olisivat pieniä.
AAA-Sahakone Oy aloitti vuoden alussa Wirex-merkkisten vannesahojen tuonnin Puolasta Suomeen. Myynnistä vastaava Antti Höyden uskoo, että piensahamarkkina on muuttumassa niin, että nuoret suosivat vannesahoja enemmän kuin vanha polvi.
AAA-Sahakoneen tavoitteena on myydä vuosittain 40–50 vannesahaa.
”Tarkoitus on järjestää ’miesten tupperware-kutsuja’ maaseudulle.”
Vannesahaa voi Höydenin mielestä kutsua hyvin maaseudun kotitalouskoneeksi.
”Halvimmat vannesahamallit maksavat ilman arvonlisäveroa alle 5 000 euroa eli eivät paljon enempää kuin hyvä ompelukone.”
Vannesahausta esitteli Aulangolla viikonloppuna loppilaisen JT Sahauksen Jukka Tuomenoja, joka on erikoistunut haapatukkien sahaukseen. Haapa sopii erinomaisesti saunojen sisustukseen.
Haapatukkien ohella Tuomenoja sahaa koivujen paksuja tyviä, joista taitavat puusepät askartelevat hänen mukaansa lähes mitä vain.
”Paksut koivutyvet saadaan näin hyödynnettyä. Muuten niistä on vaikea pilkkoa edes klapeja takkaan.”
Vuoden 2016 Sahayrittäjän palkinto luovutettiin Altti ja Sirkku Varpalle, joiden piensaha- ja höyläämöyritys toimii Asikkalan Urajärvellä.
Sirkku Varpa luopui vuosituhannen vaihteessa toimistotöistä ja ryhtyi päätoimiseksi sahuriksi. Perheyrityksessä höyläämöä pyörittää Altti Varpa.
Varpat ovat erikoistuneet koivun sahaukseen. Valtaosa koivun sahauksesta on mölkky-pelin aihioita.
”Höyläämössä teemme myös esimerkiksi erikoislistoja Museoviraston toiveiden mukaan vanhoihin kartanoihin”, Sirkku Varpa kertoo.
Kuuntele Timo Ripatin esittämä "Mä oon Sahamies". Sanat "Rekkamies" -laulun säveleen on riimitellyt nilsiäläinen sahuri Jukka Korhonen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
