Vähävetinen vuosi vaikuttaa Saimaan vedenjuoksutuksiin – edellisen kerran näin pientä lähes 20 vuotta sitten

Tällä hetkellä juoksutus on tasolla 350 kuutiometriä sekunnissa se lasketaan maanantaista 4.5. alkaen viikkokeskiarvoon 300 kuutiometriä sekunnissa. Kuva: Varpu Rajala

Jo pitkään jatkuneesta vähävetisyydestä johtuva Saimaan vaikea vesitilanne vaikuttaa sen laskujoen juoksutuksiin.

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus on käynnistänyt 23. maaliskuuta Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön mukaisen juoksutuksen vähentämisen. Juoksutuksen vähentämisellä pyritään ehkäisemään matalista vedenkorkeuksista Saimaalla aiheutuvia haittoja ja vahinkoja.

Juoksutusmäärä on kuitenkin poikkeuksellisen alhainen.

Tällä hetkellä juoksutus on tasolla 350 kuutiometriä sekunnissa (m3/s) ja se lasketaan maanantaista 4.5. alkaen viikkokeskiarvoon 300 kuutiometriä sekunnissa.

Elinvoimakeskuksen mukaan edellisen kerran juoksutus on ollut näin pientä lähes 20 vuotta sitten syksyllä 2006.

Juoksutusmäärä on myös alimmillaan koko juoksutussäännön historiassa vuodesta 1991.

Laskujoki Vuoksen vuotuinen keskivirtaama ja huhti-toukokuun vaihteen keskimääräinen virtaama on elinvoimakeskuksen mukaan noin 600 kuutiometriä sekunnissa.

Juoksutusvähennyksen vuoksi virtaama laskee vain noin puoleen keskimääräisestä ja on ajankohtaan nähden poikkeuksellisen pientä.

”Saimaan matalien vedenkorkeuksien takia luonnonmukainen virtaama olisi tällä hetkellä noin 460 kuutiometriä sekunnissa. Vuoksen pieni virtaama voi näkyä normaalia alempina vedenkorkeuksina Imatrankosken voimalaitoksen alapuolisella jokiosuudella”, tiedotteessa kerrotaan.

Saimaata ei normaalitilanteessa Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön mukaan säännöstellä.

Luonnonmukaisesta vedenkorkeudesta ja juoksutuksesta voidaan pääsääntöisesti poiketa vain Saimaata uhkaavien tulva- ja kuivuustilanteiden aikana.

Elinvoimakeskuksen mukaan juoksutusmuutoksilla parannetaan aina Saimaan tilannetta suhteessa siihen, että vedenkorkeus vaihtelisi täysin luonnonmukaisesti. Juoksutusmuutoksista aiheutuvat haitat näkyvät kuitenkin alapuolisessa vesistössä, mikä tulee huomioida juoksutuspäätöksissä.

Vuonna 2025 toteutettujen juoksutusvähennysten sekä 23.3. uudelleen aloitettujen vähennysten vuoksi Saimaan vedenkorkeus on tällä hetkellä noin 13 senttimetriä luonnonmukaista korkeutta ylempänä.

Ero luonnonmukaiseen vedenkorkeuteen kasvaa keskimääräisen ennusteen mukaan juhannukseen mennessä noin 25 senttimetriin.

Siitäkin huolimatta, että juoksutusvähennyksellä on positiivisia vaikutuksia, tulee vedenkorkeus keskimääräisen ennusteen mukaan laskemaan kesällä alimmilleen lähes 50 vuoteen.

Elinvoimakeskuksen mukaan Saimaan juoksutuksia ei voida juoksutussäännön puitteissa nykyisessä vesitilanteessa enää pienentää enempää. Kesän vedenkorkeudet riippuvat ennen muuta kevään ja kesän sateista.

Vuoksi heinäkuussa 2025. Joki alkaa Imatralta, virtaa 13 kilometriä Suomen puolella, jatkuu Venäjällä ja laskee Laatokkaan. Kuva: Paula Liesmäki

Saimaan vaikea vesitilanne on seurausta jo pitkään jatkuneesta vähävetisyydestä. Elinvoimakeskuksen mukaan keskimääräistä kuivempi tilanne Saimaalla on jatkunut jo kesästä 2024 lähtien.

Nykyiset vedenkorkeudet sekä kesälle ennustetut matalat vedenkorkeudet selittyvät poikkeuksellisen vähälumisella talvella ja aikaisella lumen sulamisella sekä vähäsateisella ja lämpimällä keväällä.

Sadesumma Saimaan valuma-alueella on ollut vuodesta 1962 alkaneella vertailujaksolla ennätyksellisen pieni.

”Kuluvan vuoden sademäärä on jäänyt noin 70 millimetriä keskimääräisestä. Saimaan vedenkorkeuden palautuminen lähemmäs tavanomaisia kesäkorkeuksia edellyttäisi pitkäkestoisia ja runsaita sateita. Toisaalta mahdollinen kuiva kesä lisää riskiä loppukesän hyvin mataliin vedenkorkeuksiin”, tiedotteessa kerrotaan.

Matalista vedenkorkeuksista sekä muista kuivuuteen liittyvistä havainnoista, kuten kaivojen kuivumisesta, voi ilmoittaa vesi.fi-sivuston karttapalvelussa.

Palveluun on kootaan ajantasaiset vesistöennusteet sekä yleisiä ohjeita kuivuuteen varautumiseen.