Lukijalta: Metsien suojelutavoite on raskaasti ylimitoitettu – "Miten rahoitus aiotaan hoitaa, kun valtiontalous ei selviä nytkään velkaantumatta?"

Suojelu johtaa pitkällä aikavälillä rappeutuviin metsiin, kirjoittaa Matti Piispa. Kuva: Jaana Kankaanpää

EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteen mukaan maa- ja merialueista tulisi suojella 30 prosenttia. Tiukkaa totaalisuojelua pitäisi toteuttaa 10 prosentilla alasta ja lievempää suojelua 20 prosentilla.

Ympäristöministeriön Luontopaneelille sekään ei riitä, vaan paneeli on päätynyt esittämään 10 prosentin tiukkaa suojelua ja 30 prosentin lievempää suojelua. Suojelun kustannuksiksi on arvioitu vuoteen 2030 mennessä lähes kahdeksan miljardia euroa.

Suojelun alle siis asetettaisiin jopa 40 prosenttia maa- ja merialueista. Maa-alueiden suojelu tarkoittanee lähinnä metsien suojelua ja siellä ensisijaisesti vanhojen metsien tiukkaa suojelua ja muuta metsien käytön rajaamista.

Vanhojen metsien suojelu heikentää metsille asetettua toista tavoitetta, metsien hiilensidontaa, huonomman kasvun kautta. Mitä vanhempi metsä on, sitä hitaammin se kasvaa.

Nuoret metsät kasvavat moninkertaisesti vanhoihin metsiin verrattuna. Ne ovat myös vastustuskykyisempiä muun muassa hyönteistuhoja ja kuivuutta vastaan. Lyhyet suojelujaksot eivät välttämättä aiheuta metsien liiallista ikääntymistä, mutta pitemmällä ajalla se johtaa rappeutuviin metsiin.

Voimakas suojelu on ristiriidassa metsille asetetun toisen tavoitteen kanssa. Puutuotteiden käytön lisäämisellä muun muassa rakentamisessa pyritään hyödyntämään metsien hiilensidontaa ja korvaamaan muita materiaaleja. Biotuotteita voidaan käyttää teollisuudessa ja energiantuotannossa korvaamaan fossiilisia raaka-aineita.

Metsätaloudella on suuri merkitys kansantaloudessa ja varsinkin aluetaloudessa. Jos viestitään, että metsien käyttöä rajoitetaan, yritysten halu investoida Suomeen voi vähetä.

Luontopaneelin arvion mukaan suojelutavoitteen toteuttaminen vaatisi 7–8 miljardia euroa. Tavoite vertautuu Suomen uusien hävittäjien kustannukseen. Miten rahoitus aiotaan hoitaa, kun valtiontalous ei selviä nytkään asetetuista velvoitteista raskaasti velkaantumatta?

Iskusanojen ”luontokato ja monimuotoisuus” avulla luodaan kuvaa, että Suomen metsäluonnon monimuotoisuus olisi vakavasti uhattuna.

Suomen metsät ovat selviytyneet tervanpoltosta, laidunnuksesta ja viimeisenä harsintahakkuista hyvän lainsäädännön ja metsissä tehdyn määrätietoisen työn avulla.

Metsänviljelymenetelmissä otetaan entistä paremmin huomioon luonnon olosuhteet. Ikärakenteeltaan monipuoliset metsät voivat varsin hyvin. Uhkana ovat luontokadon ja monimuotoisuuden menettämisen sijasta kuivuus, metsäpalot, lumi- ja myrskytuhot sekä hyönteistuhot. Näiden torjumiseen pitäisi varautua entistä paremmin.

Matti Piispa

metsänomistaja

Etelä-Savo