Korjuujälki sai moitteita yli puolella kasvatushakkuukohteista viime vuonna – sateinen kesä ja maan roudattomuus syitä

Ilmastonmuutoksen on ennustettu lyhentävän perinteisten talvien kestoa, mikä vaikeuttaa puunkorjuuta. Kuva: Kari Salonen

Kasvatushakkuiden korjuujälki oli hyvää vain reilulla kolmasosalla viime vuonna tarkastetuista alueita, Suomen metsäkeskus tiedottaa.

Metsäkeskus tarkasti kasvatushakkuiden korjuujälkeä 155 leimikolla. Niiden pinta-ala oli yhteensä 556 hehtaaria.

Korjuujälki arvioitiin hyväksi 37 prosentilla kohteista. Tulos oli selvästi heikompi kuin edellisvuonna, jolloin korjuujälki oli hyvää yli 60 prosentilla tarkastetuista kohteista.

Huomautettavaa oli viime vuonna reilusti yli puolella kohteista. Huomautusten määrä lähes kaksinkertaistui tarkastuskohteilla edellisvuoteen verrattuna.

Eniten huomautettavaa tarkastajilla oli puustovaurioista sekä liian voimakkaista harvennuksista. Usealla kohteella huomautuksia annettiin myös hakkuukoneiden maastoon jättämistä ajourapainaumista sekä liian leveistä ajourista. Virheelliseksi luokiteltua korjuuta ilmeni kahdella kohteella.

Maakunnallisessa vertailussa korjuujälki oli parasta Etelä-Karjalan leimikoissa ja heikointa Kanta-Hämeessä.

Äärimmäiset sääilmiöt, sateisuus ja maan routaisuuden muutokset ovat lisääntyneet. Runsaat sateet heikentävät metsäteiden kuntoa ja vaikeuttavat puunkorjuuta leimikoista.

Metsäkeskuksen mukaan laadukkaan korjuujäljen saavuttaminen muuttuu koko ajan vaikeammaksi, koska varsinkin maastovaurioiden riski kasvaa.

Metsänomistajat menettävät vuosittain tuloja korjuuvaurioiden vuoksi. Puun kasvu hidastuu ja sen laatu heikkenee. Vaurioituneet puut voivat altistua lahottajasienille.

Puulajeista koivu ja kuusi kärsivät mäntyä enemmän korjuuvaurioista.

"Hyvällä puunkorjuun suunnittelulla, oikealla korjuukaluston valinnalla sekä huolellisella toteutuksella voidaan vähentää korjuuvaurioita. Kalusto kehittyy koko ajan, ja maaperän vahvistamiseen kehitetään uusia ratkaisuja, kuten ajosiltojen, pitkospuumattojen sekä kumimattojen hyödyntämistä", sanoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Mikko Korhonen metsäkeskuksesta.