UPM vielä kaukanatuotannonaloittamisesta
Mosambikissa toimii toistaiseksi hyvin harvoja ulkomaisia metsäyhtiöitä, vaikka maan metsävarat kuuluvat Afrikan runsaimpiin. UPM:llä on maan pohjoisosassa Niassassa eukalyptusviljelmä.
UPM:n selluliiketoiminnan johtaja Jaakko Sarantola kertoo, että vielä menee useampi vuosi opetellessa puuntuotantoa.
”Olemme menneet eteenpäin puun kasvatustekniikassa, mutta se on hyvin vaativaa. Aiemmin Mosambikissa on onnistuttu vain istutetun havupuun kasvatuksessa”, hän sanoo.
Yhtiö selvittää tarkasti myös sitä, riittävätkö maan toimintakulttuuri ja infrastruktuuri laajamuotoiseen tuotantoon. Merkittävä ongelma on muun muassa maaseudun heikko tiestö.
”Meillä on siellä pari yrittäjää, jotka hoitavat istutuksen, maanmuokkauksen ja myöhemmin puunkorjuun. Mutta tällaista yrittäjyyttä tarvitaan paljon, jos jatkuvaan tuotantoon aiotaan ryhtyä.”
Sarantola kumoaa ehdottomasti paikan päällä liikkuneet huhut, joiden mukaan yhtiöllä olisi jo suunnitelma teollisuustuotannon aloittamiseksi. Hän arvelee, että ne voivat perustua keskusteluihin, joita on käyty Mosambikin keskushallinnon kanssa maanvuokrasopimuksista.
Valtio omistaa maan. Keskushallinnon kanssa tehdään aiesopimus, jonka jälkeen neuvotellaan paikallisesti. Kyläläiset saavat osallistua lain mukaan päätöksiin, joilla maata vuokrataan, selvittää niin sanottua Duat-järjestelmää maaseutukehityksen erityisasiantuntija Leena Vaaranmaa Suomen Mosambikin-suurlähetystöstä.
”Järjestelmä on itsessään hyvä, mutta kyläläiset eivät oikein tunne oikeuksiaan – esimerkiksi sitä, että he voivat säilyttää omat viljelysmaansa ja osoittaa yhtiöiden käyttöön muita kylän alueita.”
Jaakko Sarantolan mukaan neuvotteluprosessia hankaloittavat myös virkamiehistön puutteellinen ammattitaito ja hallintohenkilöstön runsas vaihtuvuus.
Tuotantolaitoksen aloittamisesta ollaan tästäkin syystä vielä kaukana. Sellun lisäksi UPM selvittää vaihtoehtoja biopolttoaineen sekä biomassan hyödyntämiseen.
Ulkomaisiin tehdasinvestointeihin kohdistuu Sarantolan mukaan kehitysmaissa herkästi vääriä odotuksia.
”Puun viljely voisi työllistää selvästi enemmän kuin teollisuuslaitokset. Istutus, viljelmien hoito ja korjuu voivat tuoda työtä tuhansille, tehdas kuitenkin vain muutamalle sadalle”, hän painottaa.
”Arki on siellä sellainen, että vastuullisten toimijoiden pitää auttaa paikallisia ihmisiä myös kestävään maankäyttöön ja maanviljelyyn.”
KAIJALEENA RUNSTEN
Valtio
omistaa maan. Keskushallinnon kanssa tehdään
aiesopimus, jonka jälkeen neuvotellaan paikallisesti...
Järjestelmä on hyvä, mutta kyläläiset eivät oikein tunne oikeuksiaan.«
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
