Voimalaitokset suosivat rankapuuta kantojen sijaan
TAMPERE (MT)
Kantojen korjuuta kyseenalaistettiin Suomen Metsäkeskuksen Puuenergiaa päästöillä vai ilman -seminaarissa Tampereella maanantaina.
”Kun Suomi pistetään puulle, siinä on niin isot puumäärät, että vastaus ei tule kannoista. Jätetään kannot vaan rauhaan. Energiakuitupuusta löytyvät volyymit”, sanoi Tampereen Energiatuotanto Oy:n toimitusjohtaja Antti-Jussi Halminen.
Halmisen mukaan kannoista koituu voimalaitoksille ongelmia, koska niiden mukana kattilan tulipesään kulkeutuu kiveä, joka haittaa kattilan toimintaa. Tämä aiheuttaa lisähuoltotarvetta ja kustannuksia puhtaan puun käyttöön verrattuna.
Kantojen polttamisen ilmastohyötykin jää vähäiseksi, kertoi WWF Suomen ilmastovastaava Hanna-Liisa Kangas.
Kantojen poltto lisää hiilidioksidin määrää ilmassa vuosikymmeniksi, koska maahan jätettynä kannot lahoavat hyvin hitaasti palamiseen verrattuna. Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii kantoenergiaa ripeämpiä toimia.
Voimalaitoksissa palaakin yhä runsaammin ainespuun mittoihin yltävää energiapuuta, ”energiakuitupuuta”. Sitä metsissä riittää yllin kyllin, totesi Metsänomistajaliitto Länsi-Suomen toiminnanjohtaja Marko Mäki-Hakola.
”Puuta ei voi varata tiettyyn käyttöön. On hölynpölyä, ettei kuitupuuta saisi polttaa, niin on tehty aina.”
Mäki-Hakolan mukaan metsänomistajat ovat onnistuneet vastaamaan energiapuun kasvavaan kysyntään kemeratuen kannustamana. Käytännössä markkinat ovat jo niin kehittyneet, että järeä energiapuu käy paikoin kaupaksi ilman tukiakin. Energiapuun haketustuki päättyi vuodenvaihteessa.
Uhkana metsäenergiabuumille on korjuutyön laatu. Vuonna 2011 60 prosentissa energiapuuhakkuista työn laadussa oli huomautettavaa. Jos metsistä halutaan energiapuuta, suunnan on muututtava, sillä työn jälkeen pettynyt ei välttämättä myy energiapuuta toiste, Mäki-Hakola varoitti.
Metsänomistajat eivät ole taloudellisesti riippuvaisia energiapuun myynnistä, tili tehdään tukilla.
”Ensiharvennuksen päätuote on metsänhoito.”
Tutkija Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitoksesta toi esille, että puuenergian vaikutukset ilmastoon ovat monitahoiset. Jos hakkuutähteen korjuu köyhdyttää metsämaata, seuraava puusukupolvi sitoo hiiltä aikaisempia heikommin. Toisaalta tähteistä vapautuvat ravinteet saattavat huuhtoutua, vaikka tähteet jätettäisiin metsään.
Lopulta puun polttamisesta voi olla ilmastohyötyä vain, jos se korvaa fossiilisia.
”Sillä, että nyt käytetään biomassaa, ei sinänsä ole ilmastovaikutusta. Pitäisi olla ajatus siitä, että biomassalla korvatut fossiiliset energiavarastot jätetään kokonaan hyödyntämättä.”
Halminen korosti turpeen tarpeellisuutta. Jos sen saatavuus lakkaa, puun polttaminen loppuu Tampereella, sillä olemassa oleva voimalaitostekniikka on rakennettu turpeen varaan. Poikkeuksena on yksi uusi, pellettiä polttava aluelämpölaitos. Aluelämpölaitokset täydentävät suurvoimaloiden tuotantoa erityisesti talvisin.
Tämän hetkinen tuki-, vero- ja markkinaympäristö suosii sähkön ja kivihiilen tuontia. Kaukolämpöä ja sähköä tuottavat CHP-voimalat olisivat energiatehokkaita, mutta niihin investoiminen ei tällä hetkellä kannata.
Mäki-Hakola huomautti, että energiapuuta voidaan viedä ulkomaillekin, jos kotimaan kysyntä ei vedä epäonnistuneiden tukijärjestelmien vuoksi.
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
