Ihmistä yritetäänsuurpetopolitiikan keskiöön

PERHO (MT)

Suurpetopolitiikassa on epäonnistuttu, maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston ylijohtaja Juha Ojala tunnusti heti Perhon suurpetoseminaarin alkajaisiksi. Hänen mielestään Suomessa ei osattu ennakoida, että sudet leviävät asutuille seuduille.

Tulevan vuoden aikana laadittavan sudenhoitosuunnitelman pitää Ojalan mielestä ottaa huomioon susireviireillä asuvien ihmisten huolet, pelot ja mielipiteet.

Ojala muistutti, ettei Suomella ole vapaita käsiä antaa sudentappolupia. EU-direktiivejä pitää noudattaa.

Myös karjankasvattajien pitää noudattaa EU-direktiivejä, esimerkiksi nautojen jaloittelupakkoa, Perhon kunnanjohtaja Jukka Hillukkala ja halsualainen emolehmänkasvattaja Seija Kujala muistuttivat.

Hillukkalan mukaan pedot uhkaavat luonnonvaroihin perustuvan elinkeinon harjoittamista. Lasten ylimääräiset koulukyydit maksavat kunnille kymmeniä tuhansia euroja.

Hillukkala esitti luonnonsuojelualueille kiinteistöveroa. Se toisi lisää tuloja kuntatalouteen.

Kujala laski oman karjansa suojaksi tarvittavan petoaidan tarvikekuluiksi 18 700 euroa. ”Ainakaan meillä ei ole varaa sellaiseen.”

Suomen metsästäjäliiton puheenjohtajan ja Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittajan Lauri Kontron mielestä ylhäältä alaspäin saneltu petopolitiikka ei toimi. Tämä on nähty erityisen selvästi susiasiassa.

Kontron mukaan suurpedot kuuluvat Suomen luontoon mutta eivät pihoihin ja karjalaitumille. Jos sutta saisi metsästää Suomessa yhtä vapaasti kuin Virossa, sudet olisivat arempia.

Karhukantaa on voitu säännellä. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan tihentymiä on voitu pyyntilupien ja metsästyksen avulla harventaa, Kontro totesi.

Perhon alueella elää susilauma, Vimpelissä pari, Pohjanmaan riistapäällikkö Mikael Luoma totesi. Lauma ja yksittäisiä susia on myös Ähtärin ja Alavuden seudulla.

Ähtäriin haettua kolmen suden pyyntilupaa Luoma ei esittänyt myönnettäväksi. Lammas-, koira ja nautavahingot eivät olleet riittävä peruste myöntää tappolupia lumettomana aikana.

Tulevana talvena Pohjanmaalla lasketaan ilvekset. Susia ei varsinaisesti lasketa, vain havainnot kirjataan.

Suden ja koirien risteymät pitää hävittää, Perhon entinen kunnanjohtaja Pekka Lindholm vaati. Hänen kunnanjohtajakaudellaan Perhoon saatiin tappoluvat neljälle koiraeläimelle. Niistä yksi oli susi, kolme koiran ja suden risteymiä.

Lindholm kysyi, kuinka monta risteymää Suomessa on. Siihen ei kukaan osannut vastata.

Suomen mehiläistarhaajien liiton varapuheenjohtaja Kaija Tunkkari kertoi, että tänä vuonna karhut ovat hävittäneet ainakin 38 liiton jäsentarhaajan pesiä. Tiedossa on 170 pesän rikkomiset.

Pihtiputaalla asuva Tunkkari sai ankaran yrittämisen jälkeen poikkeusluvan hunajakarhun tappamiseen. Lupa tuli iltapäivällä, metsästäjät ampuivat karhun samana iltana.

Mehiläishoitajat ovat laskeneet, että karhuista koituu kuluja vähintään 50 senttiä saatua hunajakiloa kohti.

Suomen riistakeskus voi antaa karhuaitatarpeet ilmaiseksi, mutta tarhaajalla pitää olla vähintään 16 pesää. Virtalähde tarhaajan on hankittava omin varoin.

Suomenselän alueelle siirretyt metsäpeurat eivät enää lisäänny entiseen tahtiin. Jorma Koivuniemi kysyi, voisiko peura-alue olla petovapaa.

Ojalan mielestä radikaalejakin ratkaisuja on mietittävä. Yksi vakavan mietinnän paikka on Ylä-Lappi, jossa ahmat ovat aiheuttaneet suuria porotuhoja.

Luoman mukaan parhaillaan suunnitellaan metsäpeurojen siirtoistutusta kolmanteen paikkaan Suomessa.

Perholainen Ville Ukskoski epäili, että pedot siirtyvät peurojen perässä. Ainakin Perhossa oli 10 vuotta sitten paljon peuroja ja vähän karhuja.

Perhon petoseminaarin järjestivät MTK-Halsua ja MTK-Perho. Auditoriossa oli tasan 50 ihmistä.

REIJO VESTERINEN

Avaa artikkelin PDF