Puukipsi peittoaa perinteisen sairaaloissa
Onbonen Sanna Hokkanen kouluttaa sairaanhoitajia ja lääkintävahtimestareita puukipsin asennukseen. Kuvassa hän esiintyy mallipotilaana. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoKun kaksi tutkijaa kiinnostuu toistensa tekemisistä, syntyy uusi innovaatio. Keksintö tuottaa paljon rahaa.
Näin käy, jos kaikki menee hyvin tai yli odotusten.
Suomalaisella Onbonella innovaatio on edennyt rivakasti menestystuotteeksi.
Nyt seitsenhenkinen, Helsingissä päämajaansa pitävä yritys myy sairaaloille puuhakkeesta ja biohajoavasta muovista valmistettuja levyjä.
Puukipsilevy kuumennetaan, jonka jälkeen se muotoillaan tuettavan ruumiinosan ympärille. Kipsi kovettuu vartissa.
Materiaali korvaa niin perinteisen kalkkikipsin kuin lasikuitukipsin.
Kemisti Petro Lahtinen kutsuu puukipsiä vahinkokeksinnöksi.
Vuosi oli 2005, kun Lahtinen ryhtyi kollegansa Antti Pärssisen kanssa selvittämään, syntyisikö tutkimusmateriaaleista jotain kaupallistettavaa.
Pärssisellä oli tutkimustyönsä jäljiltä biohajoavia muoveja, Lahtisella sellunvalkaisuprojektista jäänyttä puuhaketta.
He kokeilivat sekoittaa aineksia keskenään. Reseptiä kehitettiin vuosi, jonka jälkeen käsissä oli puukomposiitti.
Ortopedi näki materiaalissa mahdollisuuksia ja lupautui mukaan tuotteen jatkokehitykseen.
Yritys perustettiin vuonna 2008 ja ensimmäinen tuote tuli markkinoille 2010.
”Nyt olemme saaneet tuotesarjamme valmiiksi. Keskitymme tuotekehityksen sijaan myyntiin”, toimitusjohtajan paikalta kehitysjohtajaksi vastikään siirtynyt Lahtinen kertoo.
”Puukipsiä käytetään nyt Suomen kaikissa sairaaloissa. Saksassa tuotteitamme on viety kymmeniin sairaaloihin ja Englannin-vientiä ollaan juuri avaamassa”, hän iloitsee.
Yritys uskoo yltävänsä tänä vuonna ensimmäistä kertaa yli miljoonan euron liikevaihtoon.
Onbonen työntekijät hämmästyivät, kuinka innostuneen vastaanoton puukipsi sai metsäpiireissä.
”Me emme työssämme juuri ajattele puuta, vaan kipsausta ja potilaan hoitoa.”
Lahtinen kuitenkin kehuu puuta materiaalina, sillä sitähän tässä maassa riittää.
Yritys käyttää pääosin kotimaista kuusi- ja haapahaketta. Haketta tuodaan myös Virosta.
Hakkeen toimittaja ei halua nimeään julkisuuteen.
Puukipsilevyjen tuotanto on ulkoistettu alihankkijalle. Levyjä valmistaa noin sata henkilöä Vaasassa ja Turussa.
Valmistusprosessia Onbone ei päästä katsomaan, sillä yritys varjelee tuotettaan kilpailijoilta.
”Materiaalilla, käyttökohteella ja valmistusmenetelmällä on patentti”, Lahtinen kertoo.
Onbonen koulutuspäällikön Sanna Hokkasen mukaan puukipsistä voi olla apua myös ensihoidossa maaseudulla, jossa potilaita voi joutua kuljettamaan ambulanssissa pitkiä matkoja.
”Murtunut jalka on todella kipeä. On tärkeää, että jalka saadaan tuettua hyvin kuljetuksen ajaksi”, Hokkanen toteaa.
Esimerkiksi Lapin kunnissa matka terveyskeskuksesta Rovaniemen keskussairaalaan voi kestää monta tuntia.
Ongelma on, miten kipsilevy saadaan kuumennettua. Sairaaloissa käytetään kopiokonetta muistuttavaa uunia, jossa levyt lämmitetään.
Käyttökokemuksia puukipsistä on hankala kysyä potilailta, koska ihminen joutuu kipsattavasti yleensä vain kerran elämässään, Petro Lahtinen toteaa.
Kipsaajat kehuvat tuotetta helppokäyttöiseksi. Lisäksi se on ekologinen ja myrkytön.
Lasikuitukipsiä asennettaessa tarvitaan hengityssuoja ja kumihanskat. Kalkkikipsin asennus taas on hidasta ja sottaista.
Puukipsin asentaa nopeimmillaan kymmenessä minuutissa. Kun kipsi on tehnyt tehtävänsä, sen voi heittää biojätteeseen tai polttaa.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
