Tuontitaimissa riskejä
Elävien kasvien kauppa on ollut leviämisreitti yli 70 prosentille Eurooppaan tai Euroopan eri valtioiden välillä levinneistä metsäpuiden taudinaiheuttajista.
”Suomessa ei ole toistaiseksi tehty havaintoja metsäpuiden taimien mukana tulleista taudinaiheuttajista. Mutta ulkomainen taimiaines on aina riski, kuten myös ulkomaiset siemenet”, sanoo Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) professori Jarkko Hantula.
Hän ei halua liiaksi korostaa tuontitaimiin ja mahdollisiin taudinaiheuttajiin liittyviä uhkia, vaan kehottaa vain olemaan tietoinen riskeistä.
”On syytä muistaa, että suurimmat riskit tuontitaimien osalta liittyvät koristekasveihin ja maatalouden tuotantokasveihin.”
Metla ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus suosittelevat, että sekä metsänistutuksessa että muihin ympäristöihin tehtävissä istutuksissa käytettäisiin vuoden 2014 alusta lähtien pelkästään kotimaassa kasvatettuja taimia.
Suositus liittyy tuoreisiin tutkimustuloksiin taudinaiheuttajien leviämisestä sekä integroidun kasvinsuojelun ohjelmasta, joka astuu Euroopan unionin alueella voimaan ensi vuonna.
Metsäpuiden taimien tuontimäärät vaihtelevat vuosittain. Vuonna 2011 taimia tuotiin 17 miljoonaa kappaletta Suomeen, vuonna 2010 tuonti oli vain 10 miljoonaa tainta ja huippuvuonna 2007 taimia tuli ulkomailta 28 miljoonaa.
90-prosenttisesti tuodaan kuusentaimia, sanoo Hantula. Tuontitaimet tulevat Suomen lähialueilta, kuten Ruotsista.
”Taimia tuodaan ainakin aidon taimipulan ja halvempien hintojen takia.”
Hantula toivoo, että kotimainen taimituotanto saataisiin tasapainoon, jotta tuontia ei tarvittaisi heikon kotimaisen tarjonnan takia. ”Kuusen huonot siemenvuodet ja siemenviljelmien vähyys ovat hankaloittaneet tuotantoa.”
Koko Euroopan metsien terveystilanne heikkenee koko ajan. Vierasperäiset taudinaiheuttajat lisääntyvät uusimpien tutkimustulosten mukaan eksponentiaalisesti, eli mitä enemmän taudinaiheuttajia on, sitä nopeammin niiden määrä kasvaa.
Itäaasialaisen saarnensurman leviäminen läpi Euroopan on tuhoamassa maanosan saarnimetsät ja eurooppalaisten pyökkimetsien metsätaloudellinen käyttö on vaarantunut taimitarhat saastuttaneiden leväsienten takia, kertoo Hantula esimerkkejä.
Elintarviketurvallisuusviraston laskelmien mukaan mäntyankeroisen löytyminen Suomen luonnosta käynnistäisi 5–19 miljoonaa euroa maksavan hävitysoperaation kutakin muutamaan puuhun levinnyttä esiintymää kohden.
Torjunnan epäonnistumisesta seuraisi merkittävästi suuremmat taloudelliset menetykset.
SARI PENTTINEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
