MTK:n Tiirola ja Leskinen vaativat valkohäntäpeuran metsästyksen helpottamista: "Tilanne on kestämätön"

Tiirola ja Leskinen huomauttavat, että tiheimmillään valkohäntäpeuroja on jopa 85 yksilöä tuhannella hehtaarilla. Tilanteen tekee heidän mielestään hälyttäväksi se, että ainoastaan muutamassa riistanhoitoyhdistyksessä on pystytty pysäyttämään kannan kasvu, ja toisaalta ainoastaan yhdessä riistanhoitoyhdistyksessä kantaa on leikattu merkittävästi. 

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola ja kenttäjohtaja Timo Leskinen vaativat MT:n mielipidekirjoituksessaan, että valkohäntäpeuran metsästystä pitää helpottaa. Heidän mielestään olisi syytä selvittää, voisiko kyttäysjahdissa käyttää valoa. Valon käyttö helpottaisi nimittäin naaras- ja vasaverotusta sekä saisi aikaan parempia riistalaukauksia.

Lisäksi heidän mielestään on syytä helpottaa ajavan koiran käyttöä nostamalla ajometsästyksessä sallittavaa säkäkorkeutta.

Tiirola ja Leskinen huomauttavat, että tiheimmillään valkohäntäpeuroja on jopa 85 yksilöä tuhannella hehtaarilla. Tilanteen tekee heidän mielestään hälyttäväksi se, että ainoastaan muutamassa riistanhoitoyhdistyksessä on pystytty pysäyttämään kannan kasvu, ja toisaalta ainoastaan yhdessä riistanhoitoyhdistyksessä kantaa on leikattu merkittävästi.

Ylitiheä valkohäntäpeurakanta aiheutti Tiirolan ja Leskisen mukaan viime vuonna yli 5 100 liikenneonnettomuutta. He huomauttavat, että poliisi ei enää edes rekisteröi peurakolareiden määriä, sillä niitä sattuu lounaisessa Suomessa niin usein.

"Tilanne on kestämätön", mielipidekirjoituksessa todetaan.

Liikenneonnettomuuksien lisäksi peurat aiheuttavat harmia viljelyksillä. Tiirola ja Leskinen ovat sitä mieltä, että erikoiskasvien viljely on monilla alueilla käynyt jopa mahdottomaksi. Valkohäntäpeuralaumat nimittäin tuhoavat kevät- ja kesäkaudella viljelykasveja sekä niiden suojelemiseksi käytettävää kasvuharsoa.

Metsästyslain mukaan valkohäntäpeuran metsästys on pyyntiluvan alaista toimintaa. Tiirola ja Leskinen huomauttavat, että peuralupien mitoitus on pääosin tapahtunut jo ennen kuin Luke on saanut kanta-arvionsa valmiiksi. Luvat on nimittäin haettava jo huhtikuun loppuun mennessä, vaikka Luonnonvarakeskuksen kanta-arviot valmistuvat vasta maaliskuun lopulla.

"Tämä on johtanut siihen, että lupia ei voimakkaan kannankasvun tilanteessa haeta eikä ohjata hakemaan riittävästi", kirjoittajat toteavat.

Tiirolan ja Leskisen koko kirjoituksen pääset lukemaan tästä.