On kansallista halua vaatia enemmän
Hanhinyrkin raportista löytyisivät askelmerkit.
Valkoposkihahnet lentävät otsikoihin joka kevät. Kuva: Jari KontiokorpiYmpäristöhallinto teki sen taas.
Kun valkoposkihanhien kevätmuutto ei ollut vielä alkanutkaan, epäilin, että uutta uutisoitavaa saattaa olla vaikea löytää.
Tilanne ei ole millään muotoa tyydyttävä vahinkojen ennaltaehkäisyn tai torjunnan suhteen, tilannetta on leimannut jämähtäneisyys. Siitäkin huolimatta, että vuonna 2020 julkaistu hanhinyrkin raportti sisältäisi selvät askelmerkit etenemiselle.
Mutta jopa minä yllätyin, kun kuulin, että Varsinais-Suomen ely-keskus on tehnyt keväällä useita tutkintapyyntöjä koskien valkoposkihanhien karkottamislupia ja lupaehtojen vastaisia toimia syysmuuton aikaan viime vuonna.
Lupaehtojen vastainen toiminta on tarkoittanut muun muassa huolimattomuusvirheitä yksittäisten ammuttujen hanhien kirjauksissa.
Poikkeusluvan ideana on poiketa rauhoitetun lajin suojelusta. Viime syksynä oli lupa ampua runsaat 15 000 hanhea syysmuutolta. Lintuja ammuttiin runsaat 1000.
Lyhyilläkin matematiikan opinnoilla selviää, että suurin osa poikkeusluvalla luvitetuista ammuttavaksi tarkoitetuista linnuista jäi ampumatta.
Mutta osa ammuttiin ja joitain yksittäisiä lintuja kirjattiin väärin. Ja niistä ely halusi tehdä tutkintapyynnön.
Lintudirektiivin suojeluvelvoitteesta poikkeamisista jäsenvaltion pitää tehdä ilmoitus komissiolle. Pitää ilmoittaa, minkä lajin suojelusta on poikettu, kuinka monta lintua on tapettu ja millä menetelmällä.
Lupaehdoissaan ely-keskus vaatii muun muassa ammuttujen lintujen raportointia vuorokauden kuluessa niiden ampumisesta. Sen lisäksi elylle on toimitettava tietoa hanhien määristä ja muista käytetyistä lintujen karkotusmenetelmistä.
Oma lukunsa ovat ehdot siitä, miten lintuja saa ampua maksimissaan kolme per päivä ja ne pitäisi ampua peräkkäisinä päivinä.
Miksi viljelijöiden on raportoitava kovalla kiireellä kuolleista hanhista vuorokauden kuluessa ampumisesta sekä tuotettava tutkimustietoa olosuhteista sekä hanhimääristä. Eikö hanhipelto-tutkimushanke perustettu sitä varten, että tuotetaan tutkittua tietoa?
Komissiolle tiedot lintudirektiivistä poikkeamista toimitetaan kerran vuodessa. Sieltä suunnasta ei kiirettä ole, mutta kansallista kiirettä tuntuu olevan.
Tuntuu olevan myös kansallista halua vaatia enemmän kuin lintudirektiivi edellyttää.
Hanhiongelmaan ja pyrkimykseen ratkaista se, kytkeytyy iso määrä kysymyksiä ja ihmetystä. Toivoa sopii, että edes merkittävään osaan saadaan tulevina vuosina vastauksia.
Kirjoittaja on MT:n erätoimittaja.
Lue myös:
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
