Kotimainen viljelykuusikoristaa valtaosaa joulujuhlista
Metsäylioppilaiden kuusikauppiaat Lauri Tapio (vasemmalla) ja Santtu Råberg kuormaavat kahdeksanmetristä kuusta, joka viedään espoolaisen taloyhtiön pihaan. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoTaloustutkimuksen viimevuotisen tutkimuksen mukaan 54 prosenttia kotitalouksista hankkii vuosittain joulupuun. Sen lisäksi niitä pystytetään julkisiin tiloihin.
Kasvatettujen kuusten osuus myynnistä on noussut nopeasti viimeisen viidentoista vuoden aikana.
Kaupungistumisen myötä yhä harvemmalla on omaa metsää, josta voisi hakea kotiinsa joulukuusen.
Toisaalta myös viljellyn kuusen tuuheus ja tasaisen kartiomainen muoto miellyttää monen nykyihmisen silmää enemmän kuin varjossa kasvanut metsäkuusi.
”Hakkuutyömailta ei enää saa hyviä joulukuusia, kun latvatkin korjataan talteen. Hyvä latvakuusi vaatisi metsurihakkuun”, Joulupuuseuran puheenjohtaja Hanna Holma toteaa.
Joulupuuseura on kuustenkasvattajien ja heidän sidosryhmien toimintaa edistävä järjestö.
Joulupuuseuran arvion mukaan Suomessa on noin viisisataa joulukuusenviljelijää. Heidän joukossaan on joulupuita ja leikkohavuja sekä pää- että sivuelinkeinonaan kasvattavia sekä harrastajia.
Eniten kasvattajia on Etelä-Suomessa, missä markkinatkin ovat suurimmat. Pohjoisimmat viljelmät sijaitsevat Oulu–Kuusamo-akselilla.
”Viljelijöitä tulee lisää pikkuhiljaa, mutta se ei näy heti myyntimäärissä”, Holma sanoo.
Kuusi myydään tavallisesti noin kymmenvuotiaana.
Viljelmiä on perustettu pelloille, metsämaaksi rekisteröidyille pelloille, metsämaalle, sähkölinjojen alle ja vastaaville maatalouteen heikosti soveltuville alueille sekä omalle että vuokramaalle.
Noin neljä viidennestä viljelmistä on suomalaista metsäkuusta. Lisäksi tuotetaan pieniä määriä serbiankuusta, mustakuusta, pihtoja ja okakuusta.
”On siinä ja siinä, menestyykö pihta Suomen ilmastossa. Jotkut ovat viljelyssä onnistuneet”, Holma kertoo.
Holman mukaan kotimaisille viljelykuusille on hyvin kysyntää.
”Alalla on myönteinen tunnelma. Kuluttajat arvostavat kotimaisuutta. Lähellä tuotettu kuusi on ympäristöystävällinen valinta.”
Joulupuiden kasvatuksessa käytetään Suomessa hyvin vähän lannoitteita ja suojeluaineita.
Ulkomailta, lähinnä Tanskasta, tuodaan noin 150 000 joulupuuta vuosittain.
”Tuonti on tasaantunut kasvuvuosista. Tanskassakin on paineita nostaa hintoja”, Holma kertoo.
Myös Virosta tuodaan jonkin verran kuusia. ”Tarkkoja lukuja on vaikea saada, sillä se on EU:n sisäistä liikennettä. Tulli ei rekisteröi pieniä tuontimääriä.”
Kotimarkkinat vetävät vielä sen verran hyvin, että suomalaisia joulukuusia ei ole vielä yritetty viedä ulkomaille.
”Kenties vientiä voisi viritellä Pietariin, jossa väestö rikastuu ja muuttaa kaupunkiin”, Holma tuumii.
Heikki Puputti Eurasta on aloittanut joulukuusen viljelyn harrastuspohjalta, mutta tekee sitä nyt päätyökseen.
Hänellä on viljelmiä 20 hehtaaria ja yksi palkattu työntekijä. Pelkillä kuusilla ei kuitenkaan elä, vaan yrittäjä myy myös havuköynnöksiä ja kuusenpakkauslaitteita.
”Myynti huipentuu jouluun, mutta töitä riittää ympäri vuoden”, Puputti toteaa.
Kevätkesällä istutetaan taimet, kesällä torjutaan heinää, lannoitetaan ja leikataan oksia. Lokakuussa alkaa havuköynnössesonki.
”Hyvistä koristehavuista on pulaa, mutta sen täytyy olla valossa kasvanutta, tervettä ja tuuheaa. Hakkuujätteet eivät köynnöksiin kelpaa”, hän vinkkaa metsänomistajille.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
