Sijoittaminen on aktiivista säästämistä ja sen voi aloittaa jopa kokonaan ilman rahaa, sanoo metsänomistaja ja sijoituskirjailija
Unna Lehtipuu toivoisi etenkin naisten kartuttavan rahataitojaan, sillä naiset ovat pärjänneet sijoittajina miehiä paremmin ja äideillä on myös isiä suurempi vaikutus lasten rahasuhteeseen.
Lehtipuut ovat säästäneet omalla tontillaan Espoossa 150-vuotiaitakin puita. ”Kaupunkilaiset eivät ymmärrä, että menee hyvin pitkään saada tontille suuria puita, jos niitä menee kaatamaan rakennusvaiheessa pois.” Kuva: Carolina HusuSijoittamisesta puhuminen saattaa tuntua kustannuspaineissa tuskailevista viljelijöistä juuri nyt suorastaan irvokkaalta: tuotantopanosten hinnat ovat rikkoneet kaikki katot, sähkön hinta tavoittelee uusia huippuja, lainojen korot kipuavat ja inflaatio näkyy ruokakaupassa, mutta ei viljelijän tilissä. Yhtälö on monien kohdalla järkyttävä.
Toisaalta rahasta ja rahataidosta kannattaa nyt puhua, jotta tilanteen taas salliessa voisi miettiä varautumisen keinoja ja puskureita seuraavia kriisejä varten.
Niin on tehnyt Unna Lehtipuu. Hänet tunnetaan toimittajana, tv-kasvona, sijoituskirjailijana ja sijoittajana, mutta varautumisen hän oppi omassa lapsuudessaan maa- ja metsätilalla.
”Isäni ja isoisäni toimivat vakuutusalalla, ja kun kuulin kotona vaikkapa ukkosen aiheuttamista navettapaloista, ymmärsin, kuinka tärkeää varautuminen on. Tämä selittänee omaa alkukiinnostustani sijoittamiseen.”
Lehtipuu teki ensimmäiset sijoituksensa jo opiskeluaikana, ja on sijoittanut asuntoihin, pörssiosakkeisiin, rahastoihin ja metsään.
”Jos yksi laji kyykkää, toinen ei. Käytän metsän tuottoja perheen tarpeisiin ja sijoitan muihin omaisuuseriin.”
Lehtipuun metsätila on Pihtiputaalla Keski-Suomessa, ja sitä hoitaa pääasiassa metsänhoitoyhdistys.
”Metsäkin vaatii puskureita. Rahaa kuluu raivauksiin, istutustöihin, lannoitteisiin, ja vakuutuksiin, eikä myyntituloa tule läheskään joka vuosi.”
"Neuvottelen heidän kanssaan hoitotoimenpiteistä ja kilpailutan itse puun myynnin. Mutta täytyy ymmärtää, että metsäkin vaatii puskureita. Rahaa kuluu raivauksiin, istutustöihin, lannoitteisiin, ja vakuutuksiin, eikä myyntituloa tule läheskään joka vuosi”, Lehtipuu sanoo.
Pitkäjänteisyys kuitenkin kiehtoo. Lehtipuu kävikin hiljattain katsomassa, kuinka hänen ensimmäisenä kesätyönään 15-vuotiaana istuttamansa männyntaimet ovat varttuneet keski-ikäisiksi puiksi.
Tosin välillä hän miettii koko metsänomistamisen mielekkyyttä metsäpalojen, tuholaisten, leutojen talvien, suojelun ja hakkuutarpeiden ristipaineissa.
”Suomen 600 000 metsänomistajaa ovat aika paineisessa tilanteessa ja sääntelytulvassa.”
Toivoa tuo puu, jonka nuori puuseppä- ja muotoilijapolvi tuntuu löytäneen uudestaan.
Tuulivoima lupaa monelle metsänomistajalle tuntuvaa lisätuloa, ja Lehtipuukin on vuokrannut maitaan yhdelle tuulivoimahankkeelle. Hän neuvoo pitämään pään kylmänä tarjousten kanssa.
”On tärkeää tehdä yhteistyötä muiden maanomistajien kanssa ja kääntää kivet ja kannot ja vastuut ja korvaukset. Me saimme lopulta selvästi paremman sopimuksen kuin alun perin tarjottiin.”
Hänestä ongelmallisin asia tuulivoimarakentamisessa ovat tuulivoiman tuotantoalueiden ulkopuoliset siirtolinjakorvaukset.
”Korvaukset näistä maa-alueista ovat maanomistajille nyt hyvin vaatimattomia. Siinä olisi paikka MTK:lle vaikuttaa Arkadianmäellä, että lainsäädäntö saadaan pikaisesti turvaamaan maanomistajille koituvia vahinkoja.”
”Asuminen on siinä mielessä tuttu sijoitusmuoto, että kaikilla on kokemusta asumisesta. Asuntosijoittamiseen riittävät alakoulun matematiikka ja arkijärki.”
Varapuskureiden puute tulee näkyviin erityisesti nyt.
Samaan aikaan kun Ruotsissa kansalaisia on kannustettu vaurastumaan ja sijoittamaan asuntolainojen lyhentämisen rinnalla, meillä on satsattu vain oman kodin lainoihin. Danske Bankin mukaan neljäsosalla suomalaisista ei ole säästöjä lainkaan.
”Liian monilla kaikki varallisuus on kiinni oman kodin seinissä.”
Tilanne on muuttumassa. Melkein miljoona suomalaista sijoittaa jo, ja yksityisiä vuokra-asuntoja on 350 000 eli kolmannes vuokra-asunnoista. Ne ovat tärkeä osa toimivia vuokramarkkinoita, sillä asuntoja on myös paikkakunnilla, joihin isot toimijat eivät mene, Lehtipuu muistuttaa.
Pienemmällä paikkakunnalla pääsee joskus parempiin vuokratuottoihin kuin kasvukeskuksissa, kunhan ottaa huomioon remonttitarpeet eikä odota arvonnousua.
Myös omaa pihapiiriä voi katsella uusin silmin. Mahtuisiko tontille vuokrattava lisärakennus etätyöläiselle tai maalle halajavalle?
”Asuminen on siinä mielessä tuttu sijoitusmuoto, että kaikilla on kokemusta asumisesta. Asuntosijoittamiseen riittävät alakoulun matematiikka ja arkijärki.”
Sijoituskirjoillaan Lehtipuu on halunnut kannustaa erityisesti naisia sijoittajiksi. Muutosta näkyykin: naiset vaihtavat vinkkejä sosiaalisessa mediassa, käyvät kursseilla ja ottavat haltuun omaa talouttaan. Oma talousosaaminen on arvokas pääoma.
”Se, että perheessä vain mies sijoittaa, tietää korot ja talon arvot, on iso riski erossa tai muissa elämän muutostilanteissa.”
Naiset ovat sitä paitsi pärjänneet sijoittajina keskimäärin miehiä paremmin. He välttävät turhaa ja nopeaa riskinottoa, ja arvioivat yrityksiä kokonaisvaltaisemmin.
Äideillä on myös tutkitusti iso vaikutus siihen, minkälaisen suhteen raha-asioihin nuori saa.
”Vaikka rahasta ei puhuttaisi, lapsi vaistoavat asioita helposti. Lapsi vaistoaa talouteen liittyvät huolet jo vanhempien huokauksista, otsarypyistä ja tunnelmista. Siksi asioita on tärkeää opetta jo nuorena.”
”Kuka tahansa voi olla sijoittaja.”
Kuka tahansa voi olla sijoittaja, Lehtipuu sanoo. Aloittaa voi pienesti, mutta tärkeää on aloittaa, hajauttaa ja ymmärtää, mihin sijoittaa. Sijoittaminen on maraton, ei pikamatka.
”Sijoittamista kannattaa ajatella aktiivisena säästämisenä. Jo kympillä kuukaudessa voi ostaa osuuksia rahastoista. Tärkeää ovat säännöllisyys ja jatkuvuus. Joka tapauksessa inflaatio syö nyt tileillä makaavista rahoista merkittävän osan.”
Pitkällä aikavälillä hyviä kohteita ovat metsä, osakkeet ja asunnot.
Lehtipuulla jo useampia sijoitusasuntoja, jotka sijaitsevat pääkaupunkiseudulla, Jyväskylässä ja Oulussa. Perhe on myös rakentanut omaan pihapiiriin vuokrattavia yksiöitä. Vuokratuotot lyhentävät niiden pankkilainaa pikkuhiljaa.
”Metsät ja asunnot ovat osakkeita helpommin ennakoitavia ja tasaisempaa tuottoa tikittäviä”, Lehtipuu sanoo.
Osakesalkkunsa ohjenuorina hänellä ovat kasvu ja kansainvälisyys.
”Osakkeideni enemmistö on Pohjois-Amerikassa listattuja, kansainväliseen verkkokauppaan, 5G:hen, uusiutuvaan energiaan ja tietoturvaan liittyviä yhtiöitä. Myös kotimaisia tuttuja ja varmoja yhtiöitä on.”
Helsingin ja Tukholman pörssi ovat olleet yli 50 vuoden vertailussa maailman tuottavimpia niihin listattujen yritysten kansainvälistymisen myötä, Lehtipuu huomauttaa.
Osakeostot hän tekee tavallisen pankin kautta, jolloin osinko- ja verotiedot hoituvat itsekseen.
Ennen sijoittamista kannattaa miettiä omaa suhdettaan rahaan. Mitä tunteita hoitaa tai paikkaa shoppailulla, onko raha ilo vai taakka ja kuinka sietää sijoitustensa arvon heilahdukset? Juuri nyt monella voi olla edessään säästöjen syöminen, jos muita puskureita ei ole.
”Monella on kesämökki tai metsää. Puolet metsän arvosta lasketaan vakuudeksi, jolla voi rahoittaa asuntolainan omarahoitusosuutta.”
Varautuminen ja sijoittajaksi ryhtyminen voi olla mahdollista myös ilman käteistä rahaa.
”Monella on kesämökki tai metsää. Puolet metsän arvosta lasketaan vakuudeksi, jolla voi rahoittaa asuntolainan omarahoitusosuutta. Olen itse rahoittanut kaksi sijoitusasuntoa metsävakuuksilla”, Lehtipuu kertoo.
Päätyötään Lehtipuu tekee nyt vaikuttamissijoittamisen parissa Finnfundissa. Valtio-omisteinen yhtiö sijoittaa kehittyvissä maissa toimiviin, globaaleja ongelmia ratkoviin yrityksiin vuosittain yli 200 miljoonaa euroa. Kestävät maatalous-, metsä ja uusiutuvan energian investoinnit ovat salkussa tärkeitä.
”Esimerkiksi Keniassa rahoitamme Afrikan suurinta Lake Turkana -tuulipuistoa sekä verkkokauppaa, jossa viljelijät saavat tuotteensa hyvin markkinoille. Etiopiassa miljoona ihmistä on hyötynyt Ethio Chicken -yrityksen terveistä kananpojista tulona ja ruokana. Näin sijoitetulla rahalla on valtava vaikutus ihmisten elämään.”
Juttua korjattu 23.9. klo 8:57 inflaation vaikutusten osalta.
Kuka?
Unna Lehtipuu, syntynyt 5. huhtikuuta 1968 Pihtiputaalla
Asuu Espoon Kauklahdessa
Valtiotieteen maisteri, markkinointi- ja johtamisopintoja Svenska Handelshögskolanissa, muita opintoja Tukholman yliopistossa ja Katrinebergs Folkhögskolanissa.
Finnfundin viestintäjohtaja, valmennusyritys Framillan perustaja. Työskennellyt toimittajana Radio Cityssä, Ylellä, MTV3:lla, Kauppalehdessä, Ulkopolitiikka-lehdessä, kolumnistina ja viestintätehtävissä World Visionissa, Helsingin juhlaviikoilla ja Euroopan neuvostossa.
Kirjoittanut yhdeksän tietokirjaa, muun muassa sijoitusoppaat Timanttipesula, Rikastamo, Sijoittajaksi 7 päivässä ja 8 tapaa menestyä asuntosijoittajana.
Harrastaa kuntoilua, remontointia ja vapaaehtoistyötä.
Perheeseen kuuluu yrittäjäpuoliso ja neljä 12–23-vuotiasta lasta.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
