Koulutuksesta toivotaan apua pienille metsäkoneyrityksille

Metsäkoneyritysten käyttöön kehitetään ajasta ja paikasta riippumattomia koulutuskokonaisuuksia. Kuvituskuva. Kuva: Rami Marjamäki

Puun käyttömäärät ovat tulevaisuudessa kovassa kasvussa, jos asiaa peilataan metsäteollisuuden investointihankkeisiin.

Samaan aikaan taloudellinen tulos on heikentynyt varsinkin pienissä metsäkoneyrityksissä, joiden liikevaihto on alle puoli miljoonaa euroa.

Luonnonvarakeskus Luke on selvittänyt yritysten tuloskuntoa tilinpäätösanalyysin avulla. Selvitys on osa EU:n Pohjoinen periferia ja arktinen alue -ohjelmasta rahoitettavaa Fobia-hanketta, jota Luke koordinoi.

Tavoitteena on vahvistaa Suomen, Ruotsin, Skotlannin ja Irlannin pohjoisilla ja syrjäseuduilla toimivien metsäkoneyritysten ja muiden metsäalan palveluyritysten kilpailukykyä.

Yritysten käyttöön kehitetään ajasta ja paikasta riippumattomia koulutuskokonaisuuksia, joissa hyödynnetään digitaalisia oppimisympäristöjä. Suomessa koulutusohjelman rakentamisesta vastaa Työtehoseura.

Ennen kuin koulutusohjelma pystytään rakentamaan, hankkeessa selvitetään, millaisia ovat yrittäjien näkökulmasta keskeisimmät ongelmat, joihin tarvitaan ratkaisuja ja osaamista

Johtava tutkija Pasi Rikkonen Lukesta on vastannut koko maan kattaneesta puunkorjuuyritysten tilinpäätösanalyysistä. Vuonna 2016 Suomessa oli yli 1 100 osakeyhtiömuotoista yritystä, jotka ilmoittivat toimialakseen puunkorjuun. Niiden keskimääräinen liikevaihto pienentyi vuosien 2012 ja 2016 välillä 3,5 miljoonasta eurosta 2,75 miljoonaan euroon.

Liikevaihdon mediaaniarvo oli noin 350 000 euroa. Tämä osoittaa, että suurin osa yrityksistä on pieniä tai sivutoimisia, ja niissä on korkeintaan yksi koneketju.

"Tilinpäätösaineiston pohjalta vahvistui tieto, että isoilla eli yli 2 miljoonaan euron yrityksillä pääoman tuottoprosentti on 10 prosentin luokkaa. Pienissä yrityksissä kannattavuus heittelee tosi paljon. Alle puolen miljoonan yrityksissä tuottoprosentti on nollassa tai miinuksella. Tästä heräsi huoli pienistä yrityksistä", sanoo Rikkonen.

Monissa yrityksissä tuloskunto todennäköisesti edelleen heikkeni vuoden 2017 kehnojen korjuuolosuhteiden vuoksi.

Samaan aikaan teollisuus tavoittelee varsinkin kuitupuun käytössä kovaa kasvua ja alkutuotannon pään eli konekorjuupuolen kysyntää on paljon.

Isot yritykset ovat ammattimaisesti johdettuja, Rikkonen toteaa.

"Johtamisjärjestelmät ovat niissä vakiintuneet. Kiinnitetään huomiota yritystoiminnan perusasioihin: kannattavuus eli pidemmällä aikavälillä tuottojen ja kustannusten suhde on kunnossa, samoin maksuvalmius eli hoituvatko laskut ajallaan ja vakavaraisuus eli velan suhde koko pääomaan."

"Isoissa yrityksissä tunnistetaan perusasiat ja tiedostetaan ne. Pienissä, yhden, korkeintaan kolmen henkilön yrityksissä ei niitä välttämättä ole aikaa seurata, vaan mennään enemmän mutu-tuntumalla. Kuinka hyvin osataan esimerkiksi käyttää tilitoimistoja talouden analyysissä ja myös osaaminen vaihtelee", Rikkonen pohtii.

Pienissä yrityksissä on Rikkosen mukaan tärkeintä liiketoiminnan tämän hetken taloudellisen tilan arviointi. "Niin että yrityksillä olisi osaamista arvioida omaa tilaa eli kannattavuutta, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta."

Toiminnan ja talouden pullonkaulojen selvittämisen ohella tärkeätä on myös, että menestyvien yritysten hyviksi osoittautuneita käytäntöjä pystytään levittämään alalla laajemmin käyttöön.

"Tutkimuksella ja kehittäjätaholla on oma roolinsa tuoda niitä yrittäjille", Rikkonen huomauttaa.

Yksi jo nyt selkeästi tunnistetuista pienten yritysten ongelmista on niiden "yksinäisyys".

"Niillä ei välttämättä ole laajoja verkostoja muihin yrityksiin, ja ne pyrkivät vain täyttämään sopimuksen, jonka ovat saaneet tilauksena. Se voi tuoda ylimääräisiä kustannuksia, eivätkä saatavilla olevat hakkuukohteetkaan ole välttämättä parhaimpia", Rikkonen sanoo.

Hän huomauttaa, että esimerkiksi sopimuspohjaista yhteistyötä hankaloittavat yritysten suuresti toisistaan poikkeavat käytännöt.

"Toisaalla voi olla suullisia sopimuksia ja toisessa ääripäässä pitkiäkin hakkuusopimuksia."

Usein kilpailutus toimii isojen ostajien ehdoilla, ja ne asettavat tavallaan standardin, millä hintatasolla hakkuuta metsistä tehdään. "Pienillä yrityksillä ei välttämättä ole toimivinta korjuukalustoa isojen yhtiöiden standardiin."