Laatulastu avasi kutterikuivikkeen viennin Venäjälle – itänaapuri silti suurin tuontimaa

Paalin kooksi valikoitui 20 kiloa, jotta niitä on esimerkiksi hevostalleilla helppo kantaa, Laatulastun toimitusjohtaja Marko Appelgren näyttää. Kuva: Pekka Fali

Sahatavaran höyläyksessä syntyvää kutterinpurua käytetään kuivikkeena monissa navetoissa ja hevosten karsinoissa.

Jos kuivikkeessa on epäpuhtauksia, se voi aiheuttaa eläimille tulehduksia.

Laatulastun toimitusjohtajan Marko Appelgrenin mukaan kuivikkeen laatuun kiinnitetään hyvin vähän huomiota siihen nähden, miten suuren osan elämästään eläimet alustalla viettävät.

Kuhmolainen Appelgren kehitti tuotantolinjan, jolla kutterista tehdään puhdas pölystä ja bakteereista.

Yritys hioi tuotantonsa tehokkaaksi ja kehitti tuotetta pari vuotta asiakaspalautteen perusteella. Asiakkaina Laatulastulla on pääasiassa maitotilat, turkistarhat, sikatilat, huskyfarmit ja hevostilat.

Joulukuun ensimmäinen päivä Kuhmosta lähti ensimmäinen erä kutterikuiviketta Moskovan eteläpuolella sijaitsevalle siipikarjakasvattamolle.

Venäjän-viennin avaaminen oli Appelgrenin lisäksi yhden henkilön työllistävälle yritykselle iso ponnistus, sillä asiakas on erittäin tarkka kuivikkeen laadusta. Poikaskasvattamo pelkää muun muassa salmonellaa.

"Vuosi meni asiaa selvittäessä, nyt saimme ensimmäiset kaupat", Appelgren kertoo.

Ensin hän lähetti yhden paalin Venäjälle. Kasvattamon oma laboratorio tutki paalin sisällön huolellisesti. Tutkimusten jälkeen Venäjältä vastattiin, että tuote on hyvä ja puhdas.

"Sitten aloitettiin hintaneuvottelut."

Vienti Venäjälle vaatii, että kutterilla on Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran myöntämä kasvinterveystodistus.

Hassua tilanteessa on, että tähän asti kutteria on tuotu Venäjältä Suomeen. Suomalaiset eivät vaadi venäläiseltä kutterilta kasvinterveystodistusta.

"Kuivikkeen laatua ei valvota Suomessa lainkaan", Appelgren sanoo.

Hänen mukaansa olisi hyvä, että kasvinterveystodistus vaadittaisiin kaikilta kuivikkeilta.

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran valvontajaoston jaostonpäällikkö Sanna Välimäki sanoo, että Venäjällä vaaditaan monille tuotteille kasvinterveystodistusta, mitä Suomessa tai EU:ssa ei vaadita.

"Vaatimukset eivät aina ole riskiperusteisia. Vaatimus voi olla poliittinen."

Venäläiseltä kutterilta ei Suomessa vaadita todistuksia. Evira katsoo, että briketiksi puristettu kutteripuru on niin käsiteltyä, että kasvinterveydellinen riski jää olemattomaksi.

Välimäen mukaan Evira pyrkii edistämään suomalaistuotteiden vientiä kaikin tavoin.

Viraston ja veronmaksajien kannalta optimaalisin tilanne olisi, jos Appelgrenin tavoin yrittäjä ottaisi etukäteen selvää vientimaan vaatimuksista.

"Pahimmassa tapauksessa laiva vie jo tavaraa, sitten ilmoitetaan, että tarvitaan todistus", Välimäki kuvailee.

Puuhaketta, -purua ja -lastua tuodaan tullin tilastojen mukaan Suomeen ylivoimaisesti eniten Venäjältä. Vuoden 2016 tammi-syyskuussa sitä oli tuotu itänaapurista yli 50 miljoonan euron arvosta.

Vientimaista tärkein on Ruotsi. Haketta, purua ja lastua on viety sinne tammi-syyskuussa vajaan kuuden miljoonan euron arvosta.