Puuelementtejä lähiöihin

Joka viides suomalainen asuu kerrostalolähiössä. Lähiöt ovat energiatehokkuudeltaan ja viihtyisyydeltään rakennuskannan murheenkryyni.

Työ- ja elinkeinoministeriön visiossa lähiöt korjataan kauniiksi ja energiatehokkaiksi puurakenteisilla elementeillä.

Kerrostaloissa tulee lähivuosina peruskorjausikään 570 000 asuntoa. Julkisivukorjauksiin kuluu 32 miljardia euroa, arvioi kehittämispäällikkö Markku Karjalainen ministeriöstä.

Uutta puuelementtimenetelmää on kokeiltu Riihimäen Peltosaaressa. Saneeraus on nyt viimeistelyjä vaille valmis.

Vanhoista betonielementeistä purettiin ulkokuori ja lämpöeriste. Uudet elementit asennettiin ikkunoin ja tuloilmakanavin varustettuna vaakasuuntaisiin kertopuujuoksuihin.

Mittatarkkuus on tärkeää. Talojen julkisivut eivät ole tasaisia, vaikka siltä näyttäisi. Siksi korjattava talo laserkeilattiin ja mallinnettiin kolmiulotteisesti.

Parantunut eristys ja lämmön talteenotto ilmanvaihdossa tuovat jopa 75 prosentin energiansäästön. Sisäilman laatu kohentuu samalla.

Menetelmän etuna on kaksinkertainen nopeus perinteiseen lämpörappaukseen verrattuna, selittää Tomi Tulamo Aalto-yliopistosta.

Asukkaiden ei tarvinnut muuttaa pois kotoaan remontin ajaksi, sillä vanhat ikkunat poistetaan vasta uutta elementtiä asennettaessa.

Mutta onko yhdestä kokeilusta valtamenetelmäksi?

”Kiinnostusta on ollut hirveästi. Yksi jos toinen kaupunki haluaa edistää puurakentamista”, Tulamo sanoo.

Riihimäen hankkeen tekijät aikovat Tulamon mukaan jatkaa uuden menetelmän kokeilua vielä muualla.

Riihimäen tapauksesta on vaikea laskea kannattavuutta, koska se oli pilottihanke ja esimerkiksi mineraalivillaeristeet lahjoitti valmistaja Paroc.

Puupohjaisten eristeidenkin käyttö olisi mahdollista, mutta niiden paloturvallisuus pitäisi osoittaa ensin simulaatioissa.

Lähiösaneerauksien rahoitusta voisi jatkossa helpottaa katoilla piilevä suuri tonttivaranto.

Lähiöt mielletään rumiksi ja imago on huono, mutta: ”Lähiöt ovat usein hyvillä paikoilla. Niiden rungot ovat hyviä. Lisärakentamisen potentiaali on noin 26 miljardia euroa”, Karjalainen sanoo.

Puu soveltuu keveytensä ansiosta erityisen hyvin lisäkerroksen materiaaliksi. Kerrostalojen korottamista voi rajoittaa kuitenkin pula pysäköintipaikoista kaupungeissa.

HENRIK SCHÄFER

Avaa artikkelin PDF