Utsjoella matkailuyrittäjät torjuvat turistikalastuksen hiipumisen aiheuttamaa lovea panostamalla ympärivuotisuuteen ja kansainväliseen matkailuun

Utsjoen kansainvälistymishankkeen tavoitteena on markkinoida Utsjokea enemmän yhdessä ja osana Inari-Saariselkä -matkailualuetta. Kuva: Pekka Fali

Utsjoen kunta ei ole erikseen tilastoinut yrityksiä, joiden liikevaihto perustuu loheen ja lohenkalastukseen. Tai perustui, sillä vuonna 2017 astui voimaan Norjan ja Suomen valtioiden välinen päivitetty sopimus ja kalastussääntö Tenojoen lohenkalastuksesta.

Uusi sopimus ja siihen liittyvä kalastussääntö rajoittavat kaikkia lohen pyyntimuotoja joella. Sopimuksen pyrkimyksenä on vähentää kalastuksessa kuolevien lohien määrää 30 prosentilla aiemmasta.

Turistikalastajien määrä romahti, sillä kalastuskauden lupavuorokausien määrä väheni 11 000 vuorokauteen aiemmasta runsaasta 30 000 lupavuorokaudesta. Lupamyynti siirtyi samalla sähköiseen lupakauppaan.

Vaikutukset eivät yllättäneet. Norjan ja Suomen välistä sopimusta neuvoteltiin yhteensä noin viisi vuotta. Neuvottelujen aikana monet eri tahot kirjoittivat lukemattoman määrän lausuntoja aiheeseen liittyen.

Yksi lausuntoja kirjoittaneista tahoista oli Utsjoen kunta. "Paljon on lausuttu, mutta lausunnoilla on ollut vain vähän vaikutuksia. Viesti ei mennyt perille. Kalastussäännön huonoudesta vallitsee kunnassa kaikkien tahojen kesken yksimielisyys, sääntö pitäisi avata ja muuttaa", kertoo Utsjoen kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio.

Tieva-Niittyvuopio painottaa, että kunnan lausunnot eivät aja yksittäisen tahon asioita, vaan kunnan näkökulmaa.

Utsjoella matkailu muodostaa noin 10 prosenttia Utsjoen yritysten liikevaihdosta ja matkailun kehittymisnäkymät ovat erittäin hyvät, kertoo kehittämis- ja elinkeinopäällikkö Eeva-Maarit Aikio. Kuva: Pekka Fali

Utsjoen kunnalle turistikalastajat ovat tarkoittaneet tuloja. Paikallinen yrittäjäjärjestö teetti jäsenistölleen kyselyn Tenon sopimuksen vaikutuksista liiketoimintaan. Kyselyn mukaan liikevaihto on tippunut 20–60 prosenttia yrityksillä, jotka ovat tarjonneet palveluita turistikalastajille.

Kunnan kehittämis- ja elinkeinopäällikkö Eeva-Maarit Aikio vahvistaa, että vähittäiskaupan liikevaihto pieneni huomattavasti vuoteen 2016 verrattuna, euroissa mitattuna noin 28 miljoonasta eurosta runsaaseen 22 miljoonaan euroon.

"Yritysten välillä on ollut kovasti vaihtelua, joillakin liikevaihto pieneni ja joillakin jopa kasvoi", Aikio huomauttaa. Muutama perhe on muuttanut Utsjoelta pois, koska turistikalastus ei enää työllistänyt. Kaksi kahvilaa on sulkenut ovensa.

"Mutta kunnan verotulot pienenivät vain 100 000 euroa. Matkailuyrittäjien panostukset ympärivuotiseen matkailutoimintaan ovat onnistuneet ja kompensoivat lohenkalastuksen hiipumista."

Kunnan elinkeinorakenteesta 70–75 prosenttia yritysten liikevaihdosta on peräisin rajakaupasta, matkailun osuus on 10 prosenttia ja porotalouden sekä porotuotteiden jalostuksen 10 prosenttia.

Utsjoella oltiin ehditty aloittaa matkailun kansainvälistyminen -hanke jo vuonna 2016. Matkailuhankkeen lisäksi Utsjoen matkailun maankäyttösuunnitelma-hanke alkoi elokuussa 2018 ja sen jälkeen aloitettiin elinkeinojen kehittämishanke.

Hankkeet ovat jo kantaneet hedelmää, iloitsee Aikio. "Paikalliset matkailuyrittäjät ovat investoineet ja tavoittelevat ympärivuotista liiketoimintaa sekä kansainvälisiä matkailijoita. Yritysten investoinnit eivät ole hankkeiden suoranaista tulosta, vaan hankkeet toimivat yritysten toimintojen rinnalla selvittämässä kehittämismahdollisuuksia. Yritykset ovat tehneet investointipäätökset itsenäisesti ja todennäköisesti olisivat tehneet ne ilman hankkeitakin."

Paikallisten lisäksi liikemies Jussi Eiramo perustaa majoitus- ja ravitsemuspalveluita tarjoavan matkailualan yrityksen Utsjoen kirkonkylän tuntumaan. Toiminnan on tarkoitus alkaa vuosien 2020–2021 aikana. Eiramo on lasi-igluistaan tunnetun Sodankylän Saariselällä sijaitsevan lomakylä Kakslauttasen omistaja.

Ensimmäiset kirjalliset maininnat Tenon lohenkalastuksesta ovat peräisin 1500-luvulta. Kuva: Pekka Fali

Aikio vakuuttaa, että matkailun kehitys on Utsjoella paikallisten käsissä. "Kehitystyötä tehdään yhdessä ja hyvässä yhteisymmärryksessä."

Alueen maankäytölle on tulossa lisää painetta matkailun kehittymisen ja kehittämisen johdosta. Siksi on tärkeää saada selkeä ja yleisesti hyväksytty maankäyttösuunnitelma.

"Tarkoituksena on panostaa lähireitteihin, niiden sijainnista on jo päästy kaikkien kanssa yhteisymmärrykseen ja niitä tuetaan."

1240 asukkaan kunnassa on jo nyt monia avoimia työpaikkoja täyttämättä, matkailun kasvu lisää työvoiman tarvetta. Kynnyskysymykseksi työpaikan vastaanottamiselle voi nousta vuokra-asuntotilanne, se on Aikion mukaan erittäin vaikea.

Petteri Valle filoi lohta kesäkuussa. Lohi tarjoiltiin Vallen lomakylän ravintola Deatnussa. Kuva: Pekka Fali

”Me emme laske yritystoiminnassa lohenpyytäjien varaan enää mitään”, sanoo Holiday Village Vallen omistaja Petteri Valle. Vielä 1980- ja 1990-luvuilla turistikalastajat toivat leivän yritykselle. Kun sopimusneuvottelut alkoivat, oli Vallella jo vahva tunne siitä, että lohenkalastuksen varaan ei kannattaisi pitkää enää laskea.

Tällä hetkellä yrityksen asiakkaista 80 prosenttia tulee ulkomailta. Lentäen Utsjoelle pääsee kolmelta lentokentältä: Norjan Lakselvistä tai Kirkkoniemestä sekä Ivalosta.

Lomakylän ravintola Deatnu avasi ovensa vuoden 2015 lopulla. Majoituskapasiteetti kasvoi vuonna 2017, kun hotelli valmistui. Yritys työllistää 11 työntekijää ympärivuotisesti.

Liiketoiminnan kulmakiviä ovat saamelaisuus, paikallisen työvoiman ja alihankkijoiden suosiminen sekä lähiruoka.

Turisteista iso osa kalastaa Tenolla elämyksiä, paikalliset pyytävät lohta perheelle – lohijokien kuningas on monien haasteiden edessä