Sambian metsätalouteen kasvua kehitysyhteistyöllä
Sambia on yksi maailman köyhimmistä maista. Ainekset talouden kasvuun ovat kuitenkin olemassa.
”Sambiassa metsätalouden mahdollisuudet ovat huikeat”, kertoo Suomen Sambian-suurlähettiläs Pertti Anttinen.
Sambiassa on paljon tyhjiä maa-alueita, joita ei käytetä metsänkasvatukseen eikä maatalouteen. ”Metsien häviäminen on suuri ongelma. Tyhjien alueiden metsittäminen olisi kannattavaa sekä taloudellisesti että ilmastopoliittisesti.”
Sambiassa valtio omistaa periaatteessa kaikki metsät ja päättää esimerkiksi hakkuuluvista.
Metsiä ei uudisteta käytön jälkeen, eikä niitä käytetä kestävästi. Paikalliset joutuvat kilpailemaan siitä, kuka saa hyödynnettyä metsät ensimmäisenä.
”Ajattelua pitäisi muuttaa kestävämmän käytön suuntaan ja lisätä paikallisyhteisön metsänomistajuuden tunnetta. Tämä voisi lisätä paikallisten ihmisten kiinnostusta huolehtia metsistään”, Anttinen sanoo.
Yksi suurimmista syistä metsien häviämiseen on puuhiilen suuri merkitys energiakäytössä.
”Puuhiilen valmistus on sääntelyn ja kontrollin ulkopuolella. Puoli miljoonaa sambialaista saa elantonsa puuhiilen valmistuksesta tai kuljetuksesta, joten ilmiölle on vaikea tehdä mitään”, Anttinen kertoo.
Sambia on Suomen pitkäaikainen kehitysyhteistyömaa. Suomi suunnittelee tehostavansa uudelleen metsäalan yhteistyötä Sambian kanssa.
”Tavoitteena on muun muassa yksityisen sektorin kehittäminen, mikä lisäisi työpaikkoja ja kohentaisi taloustilannetta”, Anttinen kertoo.
Maatalouden kehittämiseen panostetaan Anttisen mukaan eniten. Maanviljelyn tehostaminen on tärkeää pienviljelijöiden suuren määrän takia.
”Suunnitteilla on myös metsähanke, jossa haetaan sellaisia kestävän metsätalouden malleja, joissa päätöksenteko tehtäisiin alemmilla tasoilla.”
”Tämän mahdollistamiseksi täytyy ensin tukea politiikan muuttumista, jotta muita muutoksia saadaan aikaan.”
Anttisen mukaan kehitysyhteistyön tekeminen on hankalaa, muttei toivotonta. ”Kun ollaan tekemisissä maailman köyhimpien maiden kanssa, toimitaan vaikeassa ympäristössä.”
Huono hallinto, korruptio ja vaihteleva tietotaito ihmisten keskuudessa vaikeuttavat toimintaa.
”Esimerkiksi Suomen antamien varojen käytön raportointi ei ole tarpeeksi hyvällä tasolla. Parempaan suuntaan ollaan kuitenkin menossa.”
Sambian talouskasvu on noussut nopeasti viime vuosikymmenen aikana. Vuosi sitten pidetyt vaalit olivat demokraattiset, ja uusi hallitus taistelee korruptiota vastaan kovin ottein, Anttinen kertoo.
MTK haluaa omalta osaltaan viedä suomalaista osaamista kehitysyhteistyömaihin. ”Suomi on hyvä esimerkki hyvin toimivista omistajuusrakenteista ja instituutioista”, kertoo MTK:n kauppa- ja kehityspolitiikan johtaja Seppo Kallio.
MTK on ollut aktiivinen kansainvälisissä asioissa toimintansa alusta lähtien. ”Kehitysyhteistyöhankkeet ja osaamisen välittäminen maailmalle ovat osa toimintaamme.”
MTK:lla on tällä hetkellä parikymmentä kehitysyhteistyöhanketta muun muassa Nepalissa, Keniassa, Nicaraguassa ja Sambiassa.
Kallion mukaan muutosta kehitysmaissa ei voi tapahtua ilman paikallisten ihmisten panosta. ”Elinkeinonharjoittajien on oltava mukana muutoksessa, jotta uudenlainen politiikka on mahdollista.”
LAURA KAKKONEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
