Hirvi- ja peuravahingot piinaavat metsänomistajia: "Mäntyä ja koivua ei uskalleta istuttaa hirvivahinkojen pelossa"

Isojoki-Karijoen metsänhoitoyhdistystä MTK:n metsävaltuuskunnan kokouksessa edustanut Juha Piikkilä on huolissaan alueen metsästäjien ikääntymisestä. Kuva: Kari Salonen

Hirvien ja valkohäntäpeurojen paikoittain ylisuureksi paisuneet kannat nousivat tapetille MTK:n metsävaltuuskunnan keskiviikkona Espoossa järjestetyssä kokouksessa.

Metsänhoitoyhdistys Salometsää edustanut Heikki Sariola kertoi sekä hirvien että peurojen olevan valtava ongelma Lounais-Suomen alueella.

"Metsien uudistaminen on tällä hetkellä kuusivoittoista, sillä mäntyä ja koivua ei uskalleta istuttaa hirvivahinkojen pelossa. Sitten kun kuusen taimikko on saatu hieman kasvamaan, niin kauriit tulevat syömään ne. Näiden päälle tulevat vielä liikenteen vahingot, sillä valkohäntäpeurat paukkuvat yhteen autojen kanssa päivittäin", Sariola summasi ongelman laajuutta.

Sariolan mukaan Lounais-Suomessa voi nähdä parhaimmillaan 70 peuran laumoja.

"Sellainen lauma kun pääsee iskemään pellolle, taimikkoon tai puutarhaan, niin tuhot ovat valtaisat."

Isojoki-Karijoen metsänhoitoyhdistyksen edustaja Juha Piikkilä nosti esiin myös Etelä-Pohjanmaan alueen ongelmat.

"Alueen maanomistajat vaativat, että hirviä metsästettäisiin, mutta petopolitiikan takia metsään ei uskalleta mennä enää koirien kanssa", itsekin metsästystä harrastava ja metsää omistava Piikkilä totesi.

Toiseksi ongelmaksi hän nostaa metsästäjien ikääntymisen.

"Lupia pitäisi hakea lisää, mutta kuka ne hirvet kaataa, jos metsästäjien keski-ikä vaan kasvaa", Piikkilä kysyi.

"Maanomistajat väsyvät siihen, jos hirviä ei ammuta heidän mailtaan. He voivat tällöin purkaa vuokrasopimuksen paikallisen metsästysseuran kanssa ja antaa metsästysoikeuden jollekin kaupalliselle metsästysseuralle, joka käy parina viikonloppuna ampumassa muutaman valioyksilön", hän esitti.

Piikkilän mukaan edellä kuvatun kaltainen tilanne ei palvelisi metsästäjiä eikä maanomistajia. MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen yhtyi mielipiteeseen.

"Jos tullaan tilanteeseen, jossa kenttä jakaantuu erilaisiin palikoihin, niin todennäköisesti lopputulos on vielä huonompi kuin tällä hetkellä. Kysymys kuuluukin, että miten saamme vietyä tätä hirvi- ja peurakokonaisuutta fiksusti eteenpäin yhteistyössä", Hakkarainen vetosi.