Myyriä vähän koko maassa
Myyriä on erittäin vähän koko maassa. Kannat ovat romahtaneet niin Lapissa kuin Etelä-Suomessakin Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tutkijat odottavat kantojen pysyvät alhaisina koko kesän ja seuraavan talven.
Metlan uutinen huojentaa metsänomistajien mieltä, mutta pöllöille ja pikkupedoille myyräkato on rankka asia.
”Viirupöllön pesintöjä on neljäsosa tavanomaisesta, lehtopöllön kolmasosa”, sanoo 45 vuotta pöllöjä tutkinut ornitologi Pertti Saurola.
Hänen mukaansa moni pesä on jäänyt munille ja poikasia on kuollut nälkään. Pesille tulee nyt linturavintoa. Monen rastaanpoikasen ensilento loppuu pöllön ruokalistaan.
Kolmen vuoden jaksoissa kulkeneen myyräsyklin toteutuminen olisi merkinnyt pöllön pesintöihin huippua täksi vuodeksi. Pöllöjen kannat nousivat jo lupaavasti viime vuonna
”Myyrät eivät ymmärrä käyttäytyä kuten tutkijat odottavat”, Saurola harmittelee katoa.
Nälkä on vakivieras nyt myös kärppien ja lumikoiden pesueissa. Poikasia syntyy kuten tavallisestikin, mutta kaikki eivät kehity aikuisiksi, sanoo Lammin biologisen aseman johtaja Janne Sundell.
Kärppä korvaa myyriä linnunpoikasilla, pyyn munakin sopii ravinnoksi, mutta teeren ja metson munat ovat kärpälle liian isoja, Sundell sanoo. Rusakon ja jäniksen poikiakin päätyy kärppien ravinnoksi.
Piskuinen lumikko on tiukemmalla. Myyriä korvaavaa ravintoa on vähän. Ensi talvi harventaa aika lailla pikkupetojen kantaa.
Myyrät tuhosivat Pohjois-Pohjanmaalla ja paikoin Länsi-Suomessakin taimia talvella. Tuhoja on ollut vähän verrattuna kahden edeltävän huipun ennätystuhoihin. Havaituista myyrätuhoista voi ilmoittaa Metlan internetsivuilla.
Tänä vuonna istutetut taimikot säästyvät ensi talvena myyrätuhoilta. Jos voimakas kannanvaihtelu jatkuu Etelä-Suomessa, niin myyriä on taas paljon syksyllä 2014.
Metsänomistajan kannattaa tarkastaa taimikkonsa. Jos myyrätuhoja on, ei pidä hätiköidä, sillä männyn ja kuusen pottitaimet toipuvat hyvin. Jos juhannukseen mennessä taimissa ei näy uutta kasvua, niin silloin täydennys on tarpeen.
Metsämyyrä kaluaa isojen havupuun taimien latvoja. Kärkisilmujen syönti talvella aiheuttaa seuraavana kesänä monilatvaisuutta. Tätä voi hoitaa katkomalla kilpailevien oksien kärjet lupaavinta latvaehdokasta lukuunottamatta. Uusi pääranka muodostuu nopeasti.
JUHA AALTOILA
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
