Mäntyankeroinen voi kaataakokonaisen kansallispuiston
Sukkulamatoihin kuuluva mäntyankeroinen on alle millimetrin pituinen, mutta voi aiheuttaa valtavia tuhoja, jos se leviää metsään. Viranomaiset pelkäävät vieraslajia kuin ruttoa.
Jos suomalaisesta metsästä löytyisi mäntyankeroisen saastuttamia puita, 0,5–3 kilometrin säteellä kaikki havupuut pitäisi hakata, eikä aluetta saisi uudistaa havupuulle jopa 15 vuoteen.
Torjuntatoimien kohteeksi joutuisivat myös piha- ja puistopuut sekä luonnonsuojelualueet. Vaikka laki kieltää hakkuut luonnonsuojelualueella, mäntyankeroisen torjunta menee tämän edelle.
”Mäntyankeroinen katsotaan sen verran haitalliseksi, että sen torjuntaan panostetaan. Toimenpiteet menisivät talousmetsissä ihan hukkaan, jos luonnonsuojelualue jäisi mäntyankeroisen reservaatiksi”, kasvinterveysyksikön johtaja Hannu Kukkonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta perustelee.
Mäntyankeroinen leviää havupuutavaran ja havupuisen pakkausmateriaalin mukana, minkä vuoksi niille on asetettu tuontirajoituksia ja käsittelyvaatimuksia.
”Siitä huolimatta pakkausmateriaalista löydetään meillä tehdyissä tarkastuksissa vuosittain eläviä mäntyankeroisia”, Kukkonen kertoo.
Suomessa ei metsästä ole koskaan löytynyt mäntyankeroista, Kukkonen painottaa.
Kaikki löydökset ovat olleet tuontitavarasta, pääasiassa Pohjois-Amerikasta tai Kiinasta tuoduista puupakkauksista.
”Kampa, jolla tuontitavaraa seulotaan, on hyvin harva, mutta silti löydöksiä tehdään muutamia vuodessa. Se pitää varpaillaan”, Kukkonen sanoo.
Ankeroinen voi levitä metsään, jos tuontitavarassa on myös eläviä siirtäjähyönteisiä. Leviämisen estämiseksi ankeroisen saastuttamat pakkaukset poltetaan.
Eviran valmiussuunnitelman mukaan yksi mäntyankeroislöydös suomalaisesta metsästä kustantaisi valtiolle 12–26 miljoonaa euroa.
Siihen kuuluvat saastuneen alueen kartoitus ja seuranta, hävitettävän puuston hakkuu-, raivaus- ja kuljetuskustannukset sekä metsänomistajille maksettavat korvaukset.
Mäntyankeroinen voisi todennäköisesti tappaa puita vain Suomen eteläosissa. Muualla se ei kylmien ilmasto-olojen vuoksi todennäköisesti aiheuttaisi laajoja metsätuhoja, mutta sen esiintyminen maassamme vaikeuttaisi puutavaran vientiä.
Vaikka yhtäkään ankeroista metsistämme ei ole havaittu, Kukkosen mukaan riski on otettava tosissaan.
”Meillä on ankeroistuholle alttiita puulajeja, ankeroista levittäviä tukkijääriä, ja puista pakkausmateriaalia tulee jatkuvasti eri puolilta maailmaa.”
Ilmaston lämpenemisen myötä riski kasvaa entisestään.
SUVI NIEMI
Uudessa sarjassa esitellään Suomen
luontoa uhkaavia vieraslajeja.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
