Suojelualueelta karannuthyönteistuho korvattiin osittain
Valtion suojelualueelta yksityismetsään levinneestä hyönteistuhosta on tänä keväänä myönnetty ensimmäinen korvaus, jonka perusteena on uusi metsätuholaki. Korvauksen myönsi ympäristöministeriö metsäkeskuksen lausunnon perusteella.
Vahinkokohde on Luumäellä Etelä-Karjalassa. Siellä havaittiin 3,8 hehtaarin kokoisella kuviolla kesällä 2013 kirjanpainajien tuhoja.
Puusto päätettiin hyönteistuhon vuoksi hakata, vaikka se oli juuri harvennettu ja tarkoituksena olisi ollut lihottaa sitä vielä 10–15 vuotta ennen päätehakkuuta.
Kohteen metsänomistaja haki viime syksynä vahingosta valtiolta korvausta noin 10 500 euroa. Korvattu summa oli kuitenkin selvästi pienempi, 1 766,10 euroa.
”Kärsityksi vahingoksi katsottiin puuston hakkuuarvon menetys, kun ainespuuta siirtyi hyönteistuhon vuoksi energiapuuksi”, kertoo metsänhoidon asiantuntija Pekka Kuitunen Suomen metsäkeskuksesta.
Tämä puutavaran arvon alenema, 1 416,10 euroa, arvioitiin toteutuneiden kantohintojen ja hakkuukoneen mittaustodistuksen perusteella. Lisäksi valtio korvasi vahingon arvioinnista koituneet kulut, 350 euroa.
Metsänomistaja haki korvausta myös ennenaikaisesti tehdyn hakkuun vuoksi.
Puusto olisi ollut alun perin suunnitellun päätehakkuun aikana selvästi järeämpää ja arvokkaampaa kuin nyt pakon edessä tehdyn hakkuun aikana. Tällaista korvausperustetta valtio ei hyväksynyt. Kuitusen mukaan syy on se, että puusto oli jo 60–70-vuotiasta.
”Sille ei enää muodostu laskennallista odotusarvolisää.”
Myöskään uuden puuston perustamisesta syntyneitä kuluja valtio ei korvannut. Ne korvataan vain silloin, jos tuho on tapahtunut taimikossa.
Se, että hyönteiset olivat levinneet metsään juuri suojelualueelta, todettiin selvitysten perusteella hyvin todennäköiseksi.
”Yksityisen metsänomistajan metsät oli hyvin hoidettu. Sieltä ei vanhempia tuhoja löytynyt. Suojelualueen lähimmästä tuhopesäkkeestä oli noin 200 metriä matkaa vahinkoja kärsineelle kuviolle. Lisäksi kirjanpainajatuhot olivat jatkuneet valtion maalla useina peräkkäisinä vuosina”, Kuitunen kertoo.
Metsähallituksen hallinnoimalla Natura-alueella mitään torjuntahakkuita ei tehdä. Kirjanpainajat saavat jatkaa siellä juhliaan.
Tämä harmittaa Kaakon metsänhoitoyhdistyksen neuvojaa Pekka Simolaa, joka on auttanut Luumäen tapauksen metsänomistajaa vahinkoprosessissa.
”Se aiheuttaa suurta ihmetystä, ettei asialle sillä alueella voida tehdä mitään. Siellä ovat usean maanomistajan metsät riskivyöhykkeellä. Ihan järjettömältä se tuntuu.”
Simolan mukaan vahingonkorvauksen haku oli työlästä.
Kuitunen muistuttaa, ettei valtio ole pessyt asiassa käsiään, sillä korvausta vahingosta myönnettiin. Toisaalta tuholaisia on myös talousmetsissä.
”Kirjanpainajakanta lähti kasvuun 2006 kuivan ja lämpimän kesän seurauksena. Vuoden 2010 myrskytuhot ja lämpimät kesät vauhdittivat kannan kasvua. Ei suojelualue yksinään pidä yllä tuholaisten populaatiota.”
Hän kehottaa ottamaan tuholaishavainnoista aina heti yhteyttä metsäammattilaisiin.
”Jos epäillään tuhon levinneen suojelualueelta ja aiotaan hakea korvausta, on syytä ottaa nopeasti yhteys Suomen metsäkeskukseen. Viranomaisen käynti paikalla olisi hyvä tehdä ennen mahdollisia hakkuita.”
Jos hakkuut saadaan kiireellisesti hoidettua leviämiskesän aikana, vältytään puutavaran arvonmenetyksiltä ja samalla tuhohyönteiset saadaan pois metsästä lisääntymästä.
Elo–syyskuussa kirjanpainajat pudottautuvat jo puista maahan talvehtimaan ja seuraavana keväänä ne etsivät taas uusia kuusia kohteikseen.
Hanna Lensu
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
