Luke otti käyttöön uuden mallin karhujen määrän arvioinnissa – näin kävi karhukannan kasvuvauhdille

Mallin tuottama ennuste karhujen lukumäärästä ennen metsästyskautta 2025 on 2 062–2 745 karhua. Todennäköisin luku on 2 367 karhua. Kuva: Veijo Toivoniemi

Karhukanta on Luken mukaan vahvistunut melko tasaisesti vuodesta 2004 alkaen joitakin notkahduksia lukuun ottamatta. Uuden mallin myötä myös käsitys karhukannan aiemmasta kehityksestä on muuttunut.

Uuden populaatiomallin mukaan kanta kasvoi noin kahdeksan prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024. Keskiviikkona julkaistun kanta-arvion mukaan Suomessa oli syksyllä 2024 ennen metsästyskauden alkua todennäköisimmin noin 2 084 karhua.

Vuosi sitten Luke arvioi karhujen kokonaisyksilömäärän olevan 2 100–2 250 yksilöä ennen elokuussa 2024 alkavaa metsästyskautta. Arvio oli tuolloin noin 20 prosenttia suurempi kuin vuoden 2023 arvio.

Karhukannan runsastuminen viime vuosina juontuu Luken mukaan metsästyksen vähentymisestä. Metsästyspoistuma on vuodesta 2022 lähtien jäänyt olennaisesti pienemmäksi kuin vuosina 2016–2021. Maaliskuussa 2021 Luke arvioi karhujen kokonaisyksilömääräksi ennen vuoden 2022 metsästyskauden alkua 2 250–2 400 yksilöä.

Uuden mallin tuottama ennuste karhujen lukumäärästä ennen metsästyskautta 2025 on 2 062–2 745 karhua, joista poronhoitoalueen ulkopuolella elää 1 791–2 470.

Ennuste huomioi edellisen metsästyskauden tunnetun kuolleisuuden sekä arvion pentutuotosta ja tuntemattomasta kuolleisuudesta. Ennuste sisältää kaikenikäiset karhut, myös keväällä 2025 syntyneet pennut.

Vuoden 2024 tunnettu kuolevuus koostui metsästyksestä ja muusta kuolevuudesta. Metsästystä harjoitettiin vain poronhoitoalueella, josta saaliiksi saatiin 70 karhuyksilöä. Muualla Suomessa karhuja ei metsästetty lainkaan. Muu tunnettu kuolleisuus oli 26 karhua.

Ilman kannanhoidollista metsästystä kanta kasvaa uuden populaatiomallin mukaan noin kymmenen prosenttia vuodessa.

”Karhun kanta-arvio toteutetaan nyt ensimmäistä kertaa populaatiomallilla, koska aikaisempi menetelmä on osoittautunut herkäksi havainnointiolosuhteiden vaihtelulle”, kertoo ohjelmajohtaja Katja Holmala Luken tiedotteessa.

Tämä tarkoittaa sitä, että koska arvio on aiemmin perustunut vain yhden vuoden pentuehavaintoihin, menetelmä on ollut erityisen herkkä havainnointiaktiivisuuden ja -olosuhteiden vaihtelulle. Uusi malli huomioi yksittäisen vuoden kanta-arviossa myös aikaisempien vuosien pentuetuoton.

Luken tiedotteen mukaan uusi populaatiomalli huomioi entistä tarkemmin karhun lisääntymisbiologian, pitkäikäisyyden sekä aiempaa laajemman aineistopohjan. Malli yhdistää vuodesta 2004 alkaen kertyneen havaintoaineiston sekä metsästyssaaliin ikä- ja sukupuolijakauman.

Aikaisempaan menetelmään verrattuna uusi malli antaa aiempaa tasaisemman kuvan karhun kannanvaihtelusta.

”Malli vähentää kanta-arvion herkkyyttä yksittäisen vuoden pentuemäärän ja havainnointiolosuhteiden vaihtelulle ja kuvaa aiempaa paremmin karhukannan muutosta vuodesta toiseen”, kertoo johtava tutkija Samu Mäntyniemi Lukesta.

Tämän vuoksi luvut eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien kanta-arvioiden kanssa.

Uusi malli on vasta kehityskaarensa alkupuolella. Luke kertoo jatkavansa mallin kehittämistä varmistaakseen arvioiden luotettavuuden. Poronhoitoalueelle on kehitteillä oma alueelle soveltuva malliversio.