Stora Enso petti myös metsänomistajat – nyt muut käyvät keskustelua heidän omaisuudestaan
Raakkutuho käynnisti välittömästi vaatimukset lisäsääntelyn tarpeesta suomalaisissa metsissä. Samalla muun muassa ympäristöministeri Kai Mykkänen (kok.) ja monet metsäteollisuuspomot unohtivat välittömästi, kenen omaisuudesta nyt puhutaan.
Toimitusjohtaja Hans Sohlström on vastuussa paitsi osakkeenomistajille, myös metsänomistajille ja koko metsäalalle. Kuva: Timo Heikkala, koonnut: Jarkko SirkiäEipä tiennyt Stora Enson johto pahimmissa painajaisissakaan, minkälaisen vahingon itselleen teki Hukkajoen hakkuillaan. Eikä vain itselleen. Petetyksi voi itsensä kokea nyt jokainen suomalainen vastuullinen metsänomistaja.
Raakkujen runnominen metsäkoneiden alle on tilanne, jota suomalainen metsätalous nyt vähiten olisi tarvinnut. Yhtiön anteeksipyyntö ja korvausvalmius on vähintä, mitä se voi tehdä.
Ruotsalais-suomalaisen metsäjätin toimitusjohtaja Hans Sohlström tietää olevansa vastuussa paitsi osakkeenomistajilleen myös metsänomistajille ja koko metsäalalle.
Ei ihme, että Sohlström suorastaan syöksyi toteuttamaan ympäristöministeri Kai Mykkäsen (kok.) toivetta vapaaehtoisten 50 metrin suojavyöhykkeiden toteuttamisesta raakkujokien varsiin.
Vaikka Mykkäsen lonkalta ampuma ehdotus näyttää säikäyttäneen myös muita metsäteollisuuden pomoja, kannattaa nyt kuitenkin hetkeksi asettua miettimään, mikä oisi kokonaisuuden kannalta parasta.
Raakkujenkin voisi nyt olettaa olevan paremmassa turvassa kuin koskaan. Niin valtava syntynyt kohu niiden kohtalosta on.
Peruskysymys Mykkäselle ja kaikille muillekin regulaation lisääjille on, mikä olisi lisätoimien aito hyöty ja niistä metsänomistajille aiheutuva kustannus.
Jos metsäyhtiöt nyt päättävät, etteivät osta raakkujokien varsilta puuta 50 metrin suojaetäisyydeltä, se voi merkitä metsänomistajille 10 tuhannen euron menetystä hehtaarilta.
Jos toimenpide varmasti suojelee monimuotoisuutta, se voi olla perusteltu.
Samalla Mykkänen tuskin huomasi, että hän tuli lonkkalaukauksellaan kajonneeksi omistusoikeuteen ja vastuullisen elinkeinon harjoittamiseen.
Metsien tulevaisuudesta keskustellaan taas sujuvasti ilman muistikuvaa siitä, kenen omaisuudesta puhutaan.
Ympäristön ja taloudellisen hyödyn yhteensovittaminen on aina vaikeaa. Samalla siihen pitää pyrkiä niin, että kansalaiset kokevat sen oikeudenmukaiseksi.
Nyt näin ei käy. Metsien tulevaisuudesta keskustellaan taas sujuvasti ilman muistikuvaa siitä, kenen omaisuudesta puhutaan.
Metsänomistajille on täysi syy loukkaantua tästä. Kun poliitikot ja metsäteollisuus sekä ympäristöasiantuntijat keskustelevat, sanat viuhuvat taas vastuullisten metsänomistajien pään yli.
On päivänselvää, että monenlaista lisäsuojelua vaaditaan tapahtuneen jälkeen. Tähän asti yhteisen edun nimessä aiheutuvasta elinkeinon haitasta ja suojelun tuottamisesta on pyritty tarjoamaan metsänomistajille korvausta.
Nyt näin ei näy käyvän. Myös oikeistohallituksen ennallistamishankkeisiin on lähdetty ilman rahaa.
Mikäli yhteiseksi hyväksi tarkoitetut edut on tarkoitus maksattaa yksityisillä metsänomistajille, se pitäisi sitten uskaltaa avoimesti todeta.
Samalla kannattaa muistaa, että raakkujen tuho ei johdu lainsäädännön puutteista. Se johtui siitä, että nykyisiä lakeja ei ole selvästikään noudatettu.
Kannattaisiko Mykkäsen nyt kuunnella myös metsänomistajia? He ovat erittäin vastuullista väkeä ja ansaitsevat lisäsääntelyn sijasta kunnioituksen toimillaan suomalaisen luonnon hyväksi.
Kirjoittaja on Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat










