Työsuhteisten metsurien määrä vähenee
Metsuriopiskelija Juha Hiltunen pitää hakkuutöistä. Metsä on hänelle myös kuntosali. Pentti Vänskä Kuva: Viestilehtien arkistoMetsäyhtiöt teettävät entistä isomman osan töistä metsuriyrittäjillä. Samalla yhtiöiden palkkalistoilla olevien metsurien määrä vähenee.
UPM Silvesta on käynnistänyt yt-neuvottelut, jotka johtavat enintään 95 työntekijän irtisanomiseen. Silvestan 215 työntekijästä 197 on metsureita. Yt-neuvottelut on tarkoitus saada päätökseen tammikuun loppuun mennessä.
Metsäliitolla työsuhteisten metsurien määrä vähenee pikkuhiljaa, kun metsureita jää eläkkeelle.
”Valtaosa töistä teetetään jo nyt yrittäjillä. Meillä metsurien keski-ikä on 55 vuotta. Kun metsuri jää eläkkeelle, katsotaan tapauskohtaisesti, palkataanko uutta työvoimaa tilalle”, kertoo jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen.
Tornator teettää vasta noin neljänneksen metsänhoitotöistä yrittäjillä.
”Osuus voi kasvaa hissukseen”, arvelee resurssipäällikkö Antero Pasanen.
Kehitys on samansuuntaista myös muualla.
Osa metsänhoitoyhdistyksistä pitää kiinni omista metsureistaan, mutta osa teettää entistä isomman osuuden töistä yrittäjillä. Metsähallituksessa käytännöt vaihtelevat alueellisesti, mutta keskimäärin yrittäjätyön osuus on 20–30 prosenttia.
”Uskoisin, että metsäpalveluyrittäjien työpanos tuplaantuu seuraavien kymmenen vuoden aikana”, sanoo aluejohtaja Heikki Savolainen Metsähallituksesta.
Yhtiöille töiden teettäminen ulkopuolisilla yrittäjillä tuo joustoa. Yrittäjille ei tarvitse maksaa palkkaa silloin, kun metsuritöitä ei voi esimerkiksi liian paksun lumipeitteen vuoksi tehdä.
Toisille yrittäjille järjestely sopii: kevät, kesä ja syksy kuluvat metsässä, ja talvikaudelle on keksittävä toisenlaista tekemistä. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa talvikauden työ saattaa löytyä laskettelukeskuksesta tai porotaloudesta.
Yrittäjä pystyy säätelemään omia aikataulujaan, ja hyvällä tuurilla palkka nousee korkeammaksi kuin työsuhteisella metsurilla.
Asiamies Markus Tähkänen Yksityismetsätalouden työnantajista kertoo, että metsänhoitoyhdistyksessä työskentelevä metsuri tienaa keskimäärin reilut 2 000 euroa kuussa.
”Palkka vaihtelee jonkin verran. Siihen vaikuttaa esimerkiksi se, tekeekö töitä aika- vai urakkapalkalla. Paljon riippuu työntekijästä itsestään.”
Tähkänen valittelee, että metsänhoitoyhdistyksistä eläköityvien metsurien tilalle ei tahdo löytyä osaavia nuoria.
Metsuriyrittäjiä on toistaiseksi ollut tarpeisiin nähden riittävästi. Tilanne saattaa muuttua kymmenen vuoden sisällä, kun valtaosa nyt työsuhteessa olevista metsureista on jäänyt eläkkeelle.
Vaihtoehtoja on pääpiirteissään kaksi: joko entistä isompi osa töistä on tehtävä koneellisesti tai työvoimaa on tuotava ulkomailta.
Toistaiseksi koneellisen istutus- ja taimikonhoitotyön osuus on ollut muutamia prosentteja.
”Koneellistuminen alkaa lisääntyä siinä vaiheessa, kun se on tuotantotaloudellisesti järkevää”, sanoo Metsäliiton Jumppanen.
Tornatorilla jo noin viidennes istutustöistä tehdään koneellisesti. Tämä tuo helpotusta myös metsurien työoloihin.
”Taimivakan kanssa kulkeminen on ergonomisesti raskaampaa kuin raivaussahatyöt”, selittää Pasanen.
Suomessa työskentelee joitakin kymmeniä ulkomaalaisia metsureita. Valtaosa on kotoisin Virosta ja työskentelee joko itsenäisinä yrittäjinä tai suomalaisten metsäpalveluyritysten palveluksessa.
Yhtiöihin, metsänhoitoyhdistyksiin ja Metsähallitukseen ulkomaisia metsureita ei juuri ole palkattu.
Tähkänen arvioi, että ulkomaisten metsurien määrä kasvaa hiljalleen: ”Nähtävästi metsäalalla tullaan rakennusalan perässä, hyvin kaukana jäljessä tosin.”
HELI VIRTANEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
