Metsäkeskus myöntää Keski-Suomen kohutun korjuujälkiselvityksen puutteet

Metsäkeskuksen Keski-Suomen korjuujälkiselvityksen mukaan ensiharvennukset olivat usein liian voimakkaita.  Kuva: Markku Vuorikari

Metsäkeskus myöntää, että Keski-Suomen kohutun puunkorjuuselvityksen tulokset olivat puutteellisia. Samalla metsäkeskus alkaa kehittää uutta valtakunnallista tarkastusmenetelmää.

Metsäkeskus julkaisi talvella Keski-Suomen korjuujälkiselvityksen, jonka mukaan harvennusjälki oli suurelta osin kelvotonta. Tarkastetuista kohteista virheelliseksi arvioitiin selkeästi enemmän kuin valtakunnallisissa korjuujäljen tarkastustuloksissa.

Tulosten mukaan ongelmana olivat etenkin liian voimakkaat harvennukset.

Nyt metsäkeskus on arvioinut Keski-Suomen erillisselvityksen menettelytapoja ja todennut, että ne eivät kaikin osin vastaa tarkastuksen normaaleja toimintatapoja. Aineistossa oli esimerkiksi pienempiä kohteita ja tulokset sisälsivät kahden eri vuoden mittauksia.

Erillisselvityksessä yli puolet kohteista oli arvioitu drone-kuvatun aineiston perusteella, kun taas vuotuisessa aineistossa drone-tarkastusten osuus on ollut noin viidennes.

Keski-Suomen tulokset ovat herättäneet paljon keskustelua ja niiden paikkansapitävyyttä on arvosteltu. Toimijat eivät ole omissa tarkistusmittauksissaan saaneet vastaavia tuloksia kuin mitä Keski-Suomen erilliselvityksessä on esitetty.

Metsäjohtaja Anna Rakemaa metsäkeskuksesta myöntää arvostelun aiheelliseksi. Hänen mukaansa hanketta suunniteltaessa olisi pitänyt arvioida, miten poikkeava otanta ja normaalia suurempi drone-tarkastusten osuus vaikuttavat lopputulokseen.

”Tällöin olisi vähintään voitu kuvata toimintamalliin sisältyvät riskit. Silloin tulosten julkaisun yhteydessä olisi voitu rajata selkeästi se, miten ja mihin tulosta voi käyttää”, Rakemaa sanoo.

Julkisuudessa Keski-Suomen erilliselvityksen tulosta on virheellisesti käytetty kuvaamaan tilannetta myös koko maan ensiharvennusten korjuun laadusta.

Metsäkeskus on tapausta tutkiessaan arvioinut myös valtakunnallisten korjuujälkitarkastustensa luotettavuutta.

”Johtopäätöksemme on, että ensiharvennuskohteiden korjuujäljen arvostelu puustotunnusten suhteen on haastavaa nykyisen koealaotantaan perustuvan mittausmenetelmän avulla. Tarkastusmenetelmä ei anna riittävän tarkkoja tuloksia kohteen nykyisen kaltaiseen luokitteluun”, myöntää Rakemaa.

Menetelmän ongelmana on, että suurimmassa osassa tapauksista ensiharvennetun kohteen arvostelua ei voida kohdistaa luotettavasti tiettyyn arvosteluluokkaan jäävän puuston osalta. Lähellä suositus- tai lakirajaa olevissa tapauksissa olisi mitattava huomattava määrä lisäkoealoja varman arvion saamiseksi.

Arvion seurauksena nykyistä koealaotantaan perustuvaa tarkastusmenetelmää aletaan kehittää kaukokartoituspohjaiseksi. Tarkoitus on ottaa uusi menetelmä käyttöön vuonna 2026.

Tänä vuonna tehtävään arviointiin lisätään koealamittauksia, eikä arviointia tehdä droneilla.

”Metsäkeskukselle tarkastustoiminnan luotettavuus, läpinäkyvyys ja ennustettavuus on keskeinen toimintatapa. Keski-Suomen selvityksen osalta metsäkeskus ei ole tässä onnistunut”, sanoo metsäkeskuksen johtaja Ari Eini.

Einin mukaan tapaus on aiheuttanut hämmennystä ja pahaa mieltäkin. Metsäkeskus on siitä vilpittömästi pahoillaan.