Vesistövalumat uhkaavat hävittää raakun
Erittäin uhanalaista jokihelmisimpukkaa esiintyy enää Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Pääjoista raakku on kadonnut lähes kokonaan. Panu Oulasvirta Kuva: Viestilehtien arkistoSuomen raakkukannan kehittyminen on ollut pitkään huolestuttava. Raakun eli jokihelmisimpukan luokittelu muutettiin muutama vuosi sitten uhanalaisesta erittäin uhanalaiseksi, ja laji on kovaa vauhtia katoamassa koko maasta, kertoo Metsähallitukselle raakkuhanketta vetänyt Panu Oulasvirta.
Jokihelmisimpukan häviämiseen ovat syynä erityisesti vesistörakentaminen sekä metsätalouden kiintoainesvalumat vesistöihin.
Vesistörakentaminen on estänyt raakun lisääntymisen kannalta tärkeän isäntälajin, lohen, nousun jokiin. Raakun nykyisillä pääesiintymisalueilla jokien latvavesillä ojitukset ja auraukset ovat pilanneet lisääntymisvesiä.
”Erityisesti ojitusten ja aurausten jälkeen vesiin kulkeutunut kiintoaines tukkii pohjasedimentin huokosia, jolloin pienet simpukanalut tukehtuvat. Tämä on oleellisin syy siihen, miksi raakun tilanne on mikä on Suomessa”, Oulasvirta sanoo.
Raakkualueilla metsänkäsittelyn yleisohje on tähän asti kuulunut, että raakkujokiin ei pitäisi päästää mitään kiintoainevalumia ympäristöstä.
Yleisohjetta tarkentamaan Metsähallitus julkaisi hiljattain myös yksityiskohtaisemmat metsänkäsittelyohjeet, jotta tietoisuus jokihelmisimpukan tilanteesta saavuttaisi metsänomistajat.
Jokien ja purojen läheisyydessä raakkualueilla olisi ohjeistuksen mukaan tärkeää esimerkiksi jättää normaalia suurempi suoja-alue vesistöihin ja välttää voimakasta metsänkäsittelyä, Oulasvirta sanoo. Maanmuokkauksessa tulisi suosia kevyttä laikutusta, äestystä tai mätästystä.
Raakku-hankkeessa laadittujen ohjeiden tekeminen on Oulasvirran mielestä tärkeää, sillä simpukan häviäminen metsänkäsittelyn takia johtuu pitkälti metsänomistajien tietämättömyydestä.
”Joissakin paikoissa on ajettu jopa metsäkoneilla raakkuvesien yli. Paljon on epätietoisuutta, kun metsänomistajilla ei ole tietoa raakusta. Tähän aiotaan jatkossa puuttua ja tiedottaa asiasta enemmän”, Oulasvirta sanoo.
Raakkua esiintyy enää lähinnä Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Etelä-Suomesta laji on hävinnyt lähes kokonaan. Elinvoimaisia kantoja elää nykyään jokien yläjuoksuilla, latvavesissä. Pääjoista, joissa laji oli ennen elinvoimainen, raakku on kadonnut lähes kokonaan.
”Jos nykyinen trendi jatkuu, lajin esiintyminen Suomessa jää vain muutaman latvapopulaation varaan. Näillä populaatioilla on muutenkin luontaisesti suurempi riski kadota luonnosta”, Oulasvirta sanoo.
Raakkujokia tunnetaan Suomessa noin 120.
Lisääntyvää kantaa on enää 5–20 luonnotilaisessa latvapurossa.
AURA PILKAMA
Joissakin
paikoissa
on ajettu jopa
metsäkoneilla
raakkuvesien yli.«
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
