Metsän käsittely vapautuu
Metsälain muutosesitys poistaa uudistushakkuun ikä- ja järeysvaatimukset. Antero Pitkänen ihmetteli Metsähallituksen avo-hakkaamaa nuorta metsää heinäkuussa Taivalkoskella. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoMaa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä esittää yksimielisesti metsänomistajan vapauden lisäämistä. Siksi metsätalouden sääntelyä vähennetään, avohakkuiden rajoituksista luovutaan ja vastaavasti sallitaan metsän kasvattaminen eri-ikäisrakenteisena.
”Esitys vastaa metsänomistajien näkemystä. Se lisää vapautta, mutta samalla kasvaa myös metsänomistajan vastuu”, summaa ministeri Jari Koskinen (kok.).
”Valinnanvapauden kasvu innostaa erityyppisiä metsänomistajia hoitamaan metsiään. Esitys on siksi hyvä sekä metsätaloudelle että metsien monimuotoisuudelle. Tätä on helppo viedä eteenpäin.”
Hän arvelee, että eduskunnan käsittelyyn esitys ehtii silti vasta ensi vuoden puolella.
Osastopäällikkö Juha Ojala pitää työryhmän muutosesityksiä merkittävinä. Ne vastaavat metsänomistajien tavoitteiden muuttumista.
”Entistä suurempi osa metsänomistajista arvostaa metsätalouden lisäksi myös metsän muita arvoja. Toisaalta osa metsänomistajista harjoittaa metsätaloutta ammattimaisesti ja hakee metsästä mahdollisimman suurta tuottoa.”
”Metsälain ei kuulu enää ohjata metsien käsittelyä, vaan sen tehtävänä on antaa rajat metsätalouden harjoittamisen kestävyyden varmistamiseksi.”
Käytännössä esitys vähentää metsien käsittelyn säätelyä. Suuriin muutoksiin kuuluu uudistamiskypsyyden järeys- ja ikävaatimuksista luopuminen. Samalla vapautuvat pienaukkohakkuut ja metsien käsittely eri-ikäisrakenteisena.
Kestävyyttä varmistavat kasvatushakkuiden jälkeiselle puustolle asetettavat vähimmäisrajat. Perälautana toimii edelleen metsän uudistamisvaatimus.
”Metsätalouden kestävyydestä huolehtiminen on tärkeää myös teollisuuden kannalta. Jatkossa tuotteiden kestävyysvaatimukset nousevat entistä tärkeämmäksi maailmanlaajuisesti”, totesi johtaja Tomi Salo Metsäteollisuus ry:stä.
Salo odottaa, että talouden lait pitävät huolen siitä, että nykyisen kaltainen metsänkäsittely säilyy valtamenetelmänä jatkossakin.
Uudistamisrajojen poisto tuo siihen lisää tehokkuutta ja joustoa.
Monimuotoisuuden säilyttämisen osalta työryhmä ei saavuttanut täyttä yksimielisyyttä. Suurin osa jäsenistä piti hyvänä, että metsälaissa mainittujen tärkeiden elinympäristöjen määritelmiä täsmennetään.
Luonnonsuojelijat olisivat kuitenkin halunneet kasvattaa kohteiden pinta-alaa. Ne eivät hyväksyneet sitä, että arvokkaat elinympäristöt määritetään pienialaisiksi.
”Jos kohteet rajattaisiin hieman laajemmiksi, niillä voitaisiin sallia varovaisia hakkuita, jotka eivät vaarantaisi niiden ominaispiirteitä”, näki suojeluasiantuntija Sini Eräjää Suomen Luonnonsuojeluliitosta.
WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder nosti esille uudistushakkuiden ikärajoista luopumisen.
Rohweder pelkäsi, että hakkuita kohdennetaan jatkossa turhan nuoriin metsiin. Suurimmat suojeluarvot ovat vanhoissa metsissä.
JARMO PALOKALLIO
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
