Kirjanpainajat iskeneet voimalla

Kirjanpainajat iskevät yleensä kuusisahatavaraan. Kun kuoriaisia on runsaasti, ne tuhoavat myös eläviä kuusia. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkisto

Vanhoja kuusikoita uhkaavat kirjanpainajat ovat hyötyneet myrskytuhoista ja lämpimistä kesistä. Kuluneen kesän aikana ne levisivät voimalla Etelä-Savoon. Siellä kaarnakuoriaisia havaittiin jo keväällä poikkeuksellisen paljon.

”Kirjanpainajien tuhoja on enemmän kuin koskaan. Ne keskittyvät Asta-myrskyn vaurioittamiin vanhoihin kuusikoihin”, sanoo paikallinen valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen Suomen metsäkeskuksesta.

Niskasen mukaan Etelä-Savossa on hakattu kirjanpainajien takia nelisen sataa hehtaaria vanhaa kuusikkoa paljaaksi. Koko maassa tuhoala on yli tuhat hehtaaria.

Metsänomistaja havahtuu kirjanpainajien iskuun, kun kuusikosta alkaa kuivua puita pystyyn. Tavallisesti kuolleiden puiden määrä nousee korkeintaan muutamaan kymmeneen.

Sekin näyttää pahalta ja käy metsänomistajan kukkarolle. Kuolleet puut kelpaavat korkeintaan polttoon.

”Yleensä metsänomistajat käynnistävät tuhokohteissa torjuntahakkuut. Silloin aukkoa syntyy muutama hehtaari.”

Koska kirjanpainajia on metsissä runsaasti, ne iskevät hanakasti aukkojen reunoille jääviin kuusiin, joiden kuntoa heikentää olosuhteiden raju muutos.

Varsinaiselta suurtuholta on silti vältytty. Yli sadan kuolleen puun nousseita tuhopesäkkeitä Niskasella on tiedossa vain kaksi.

Pitkät lämpimät kesät voimistavat kirjainpainajien kantoja. Viime vuosina ne ovat Suomessakin ehtineet lisääntyä kesän aikana kahdesti, mihin ne eivät ole aiemmin pystyneet.

Niskasen mukaan tänä kesänäkin kirjanpainajat saivat tuhoa aikaiseksi kahdella sukupolvella.

”Tämän kesän osalta kuolleet puut ovat jo näkyvissä. Metsänomistajilla on siten aikaa pohtia, mitä niille tehdä.”

Ellei metsänomistaja havahdu torjuntahakkuisiin, tuho jatkuu ensi kesänä. Niskasen mukaan odotettavissa on, että puita kuolee silloin suunnilleen saman verran.

”Toisaalta kirjanpainajatuhojen ennustaminen on samanlaista kuin itikoiden ennustaminen. Välillä niitä on paljon, mutta jossain voi silti olla itikoista vapaita alueita.”

Kirjanpainajien torjunta on sekin vaikeata. Pyydyksillä kannan voi saada hetkellisesti alas, mutta kokonaan niitä ei saa hävitettyä.

Kirjanpainajien lisääntyneisiin tuhoihin havahduttiin pari kesää sitten Kaakkois-Suomessa. Siellä suurimpien torjuntahakkuiden pinta-ala nousi kymmeniin hehtaareihin.

Tänä kesänä Kaakkois-Suomessa tuhojen määrä on pysynyt aisoissa. Niiden pelossa metsänomistajat ovat kuitenkin hakkauttaneet paljon vanhoja kuusikoita.

Tuhojen on odotettu leviävän myös länteen. Sielläkin on metsissä myrskyjen jäljiltä puuta, joka sopii kirjanpainajien lisääntymiseen.

”Toistaiseksi olemme välttyneet suuremmilta tuhoilta. Tilannetta kannattaa kuitenkin seurata etenkin vanhoilla myrskytuhoalueilla”, sanoo johtaja Marko Mäki-Hakola Länsi-Suomen metsänomistajien liitosta.

JARMO PALOKALLIO

Avaa artikkelin PDF