Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Klapikonekauppa kiihdyttää tahtiaan – Palaxin tuotannosta 60 prosenttia menee maailmalle

    Suomessa klapeja tehdään yleensä koivusta, mutta Keski-Euroopassa tyypillisimpiä polttopuita ovat kovempaa halkaisuvoimaa vaativat tammi ja pyökki.
    Palaxin liikevaihto on viimeisen vuoden aikana kääntynyt mukavaan nousuun, kertoo Pekka Himanka.
    Palaxin liikevaihto on viimeisen vuoden aikana kääntynyt mukavaan nousuun, kertoo Pekka Himanka. 

    Seinäjoen Ylistarossa sijaitsevan Palaxin tehtaalla tiedetään miten klapikoneita tehdään, sillä vuonna 1954 perustetun yrityksen ensimmäinen klapikone valmistui jo vuonna 1959.

    ”Silloin yrityksen käynnistäjä Lauri Viitamäki kehitti toimivan konemallin. Sen käyttäjällä ei tosin ollut juurikaan takeita turvallisuudesta, jos nyt tekisimme samanlaisen, saattaisi siitä rapsahtaa linnatuomio”, hymyilee Palaxin toimitusjohtaja Pekka Himanka.

    Kuutisenkymmentä henkilöä työllistävän Palaxin liikevaihto on viimeisen vuoden aikana kääntynyt mukavaan nousuun muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen.

    ”Viimeisen tilikautemme liikevaihto oli kahdeksan miljoonaa euroa, missä on kasvua edelliseen kauteen parikymmentä prosenttia. Tälle tilikaudelle olemme budjetoineet noin miljoonan euron nousun, sillä investointeja tehdään selkeästi kasvavaa vauhtia”, Himanka laskee.

    Vuodesta 2007 lähtien Terra Patris Groupiin kuuluneen pohjalaisyrityksen tuotannosta kuusikymmentä prosenttia menee vientiin noin kolmeenkymmeneen eri maahan. Palax etsii myös jatkuvasti uusia kohdemaita.

    ”Viimeisin pääavaus on Namibia, joka on ensimmäinen klapikoneitamme hankkinut Afrikan valtio. Piakkoin olemme saamassa pään auki myös Argentiinaan ja Chileen, näiden maiden osalta olemme jo kirjoittaneet sopimuksen”, Himanka kertoo.

    Palaxin tuotannossa on toistakymmentä erikokoista klapikonetta, joiden kysyntä vaihtelee käyttötarpeen ja kohdemaan mukaan. Koneista on tarjolla myös erilaisia variaatioita.

    ”Skandinaviassa käytetään polttopuuna pääasiassa koivua, kun taas muualla Euroopassa ykköspuita ovat tammi ja pyökki. Nämä taas ovat selkeästi koivua kovempaa puuta, eli klapikoneelta vaaditaan jykevämpiä ominaisuuksia esimerkiksi halkaisuvoiman suhteen”, Himanka sanoo.

    Kaikki Palaxin klapikoneet ovat yrityksen oman tuotekehityksen tulosta. Himangan mukaan asian kimpussa on koko ajan oma työryhmä.

    ”On äärimmäisen tärkeää, että teemme jatkuvasti tuotekehitystä. Se on avainasia sille, että voimme tarjota huippulaatuisia koneita niin Suomeen kuin ulkomaillekin.”

    ”Kokonaisuutta ajattelen on myös erittäin tärkeää, että valmistamme klapikoneet itse Ylistaron tehtaalla. Tällöin tiedämme tarkasti, mitä meiltä lähtee ulos.”

    Toimitusjohtaja Pekka Himangan mukaan Palaxin toiminnan peruspilari on kuunnella herkällä korvalla asiakkaiden palautetta ja kommentteja.

    ”Haluamme koneiden toimivan heidän toiveidensa mukaan. Tämän vuoksi tiivis vuorovaikutus asiakkaiden kanssa on oleellinen osa toimintaa. Saamme luonnollisesti heiltä samalla paljon tärkeitä vinkkejä esimerkiksi koneen käytön helottamiseen sekä työergonomiaan.”

    Himanka pyrkii käymään säännöllisesti asiakkaiden luona myös ulkomailla. Vierailut jättävät usein hyvän mielen.

    ”Kävin jokin aika sitten bulgarialaisessa yrityksessä, joka oli hankkinut klapikoneemme. Yrityksellä oli aiemmin ollut vaikeuksia, sillä tuotanto takkusi ja pankin kanssa oli ongelmia.”

    ”Oli todella hienoa kuulla asioiden muuttuneet koneemme ansiosta, yrityksen tuotanto ja kulurakenne olivat kohentuneet tuntuvasti. Tällainen uutinen tuo tullessaan mukavan tunteen, sillä asiakkaan menestyminen on meille tärkeää”, Himanka iloitsee.

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.