Myrskytuhojen korjuuseentarvitaan hakkuukoneita
Ari Seppälä sahasi tiistaina tyviä irti juurakoista helpottaakseen motokuskin työtä. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoSatakunnassa toimivan metsänhoitoyhdistys Karhun alueella joulumyrskyjen tuhojen selvittely jatkuu. Puuta saattaa olla nurin jopa satatuhatta kuutiota. Ne pitäisi saada korjattua kevättalven aikana.
”Me juoksemme edelleen tuhojen perässä. Tarvitsemme niiden korjaamiseen lisää hakkuukoneita”, kertoo toiminnanjohtaja Jouni Peltoniemi.
Yhdistys keskittää korjuuseen 5–7 konetta. Peltoniemi arvelee, että töitä riittäisi niiden lisäksi ainakin parille lisäkoneelle.
Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan alueneuvoja Petteri Leppikoski Vammalasta kertoo, että idempänä Hämeenkyrössä ja Ikaalisissa tuhot jäivät pieniksi. Sieltä saadaan apuun koneita tuhoista eniten kärsineisiin Vammalaan ja Kiikoisiin.
Leppikoski arvioi yhdistyksen alueella olevan puita nurin 150 000 kuutiometriä.
Peltoniemen mukaan pahimmat tuhoalueet ovat myrskyn jäljiltä aukkoina. Sen lisäksi puuta on nurin laajoilla aloilla pieninä ryppäinä.
”Tuhojen kokonaismäärä ei ole vielä selvillä, mutta puuta on nurin paljon. Täällä on taloja, joiden metsistä on kaatunut tuhat kuutiota puuta.”
Tavoitteena on, että myrskypuut saadaan korjattua metsistä kesään mennessä.
Se vaatii muutoksia korjuuaikatauluihin, sillä osa yhtiöistä oli jo ehtinyt ostaa tämän talven korjuuseen suunnitellut leimikot.
Korjuuta vaikeuttaa sään pysyminen lauhana. Tiistaina Kankaanpäässä satoi vettä ja metsäpohjat ovat joulukuun jäljiltä hyvin märkiä.
”Roudasta ei ole tietoakaan. Siksi korjuukoneita ei voi viedä pehmeille maille.”
Leppikosken mukaan pakkaset ovat kopertaneet teitä sen verran, että koneita saadaan vietyä tuhoalueille. ”Kyllä niitä heikoimpia teitä vähän täytyy katsoa.”
Hän toivoo pakkasia, jotta maa alkaisi kantaa koneita. Lumisateet olisivat myrkkyä tuhopuiden korjaajille.
Leppikosken mukaan myrskypuun osto ja hinnoittelu on ollut alkuun hapuilevaa. Paikoin tienvarteen tehdystä puusta on maksettu käypä hankintahinta.
Pystykaupalla myydystä myrskytuhopuustosta on paikoin tarjottu kuusitukille 45 euroa kuutiometriltä, Leppikoski kertoo.
Myös Huittisissa tarjottiin metsänomistajalle 45 euroa kuusitukin kuutiolta. Ostaja tosin edellytti, että saa lähinaapureiden tuhopuut samoille korjuille haaviinsa.
”Suunnilleen puolella on ollut metsävakuutus niistä metsänomistajista, jotka ovat ottaneet minuun yhteyttä”, Leppikoski kertoo.
Puun markkinatilanne olisi voinut olla parempi kuin nyt. Leppikosken mukaan nyt ei kannata laajentaa uudistusalaa tuhoalueen ulkopuolella.
Metsäliiton harvennushakkuu jatkui lyhyen tauon jälkeen myrskytuhopuiden korjuuna Lopen Hunsalassa maanviljelijä Ari Seppälän metsässä.
”Omasta metsästä meni 150 runkoa ja yhtymän metsästä hehtaari puolitoista aukoksi, juuri harvennettua kolmosluokan metsää”, Seppälä harmittelee. Metsävakuutus on kunnossa.
”Ylimääräistä työtä tästä tuli ihan kiitettävästi”, Seppälä sanoo.
”Metsäliitto otti myrskypuut vanhaan harvennusleimikon kauppaan mukaan.”
Vattenfallin sähkö oli Seppälän tilalta poissa 3,5 vuorokautta, lyhemmällä katkolla selvinneen naapurin lainaama aggregaatti helpotti tilannetta.
JARMO PALOKALLIO
JUHA AALTOILA
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
