Laina-aseen käytöstä ampumakokeessa eriäviä näkemyksiä – ampumakoeasetuksen sisältö ei ole Poliisihallituksen ylitarkastajan mukaan yksiselitteinen

Ampumakoe tulee suorittaa, mikäli aikoo metsästää hirvieläimiä, karhua tai villisikaa rihlatulla luotiaseella. Kuva: Lari Lievonen

Ampumakokeessa on käytettävä asetta, johon ampujalla on ampuma-aselaissa tarkoitettu voimassa oleva hallussapito- tai rinnakkaislupa. Näin todetaan sanatarkasti ampumakoeasetuksen 7. pykälässä.

"Pykälää ei voi tulkita niin, että siinä viitattaisiin ampujan omaan aseeseen", toteaa Lapin yliopiston oikeusinformatiikan lehtori, varatuomari Jarmo Kiuru.

Hän kommentoi asiaa ensimmäisen kerran MT:ssä 31.1. Uutisen julkaisun jälkeen Suomen riistakeskus tiedotti, että Kiurun tulkinta ei pidä paikkaansa.

"Ampumakoeasetuksen ja sen muistion mukaan ampujan on esitettävä ammunnanvalvojalle kokeessa käytettävään aseeseen voimassa oleva hallussapitolupa tai rinnakkaislupa. Vaatimuksella pyritään siihen, että ampujalla on käytössään ampumakokeessa itselleen tuttu ase ja että tämä varmistetaan ennen kuin ampuja alkaa suorittaa ampumakoetta", todetaan riistakeskuksen tiedotteessa.

Kiuru pysyy kannassaan ja toteaa, että ampumakoeasetuksen 7. ja 8. pykälä ovat viittaussäännöksiä, joilla ei tyypillisesti ole itsenäistä sisältöä, vaan asian oikeudellinen tila selviää tässä tapauksessa viitatusta ampuma-aselaista.

"Asetuksessa edellytetään ampuma-aselain tarkoittamaa lupaa, ja ampuma-aselain mukaan kiväärin luvalla saa ampua myös lainakiväärillä. Pykälässä todetaan siis se ampuma-aselain mukainen itsestäänselvyys, että ampuma-asetta ei voi pitää hallussaan ilman lupaa."

Poliisihallituksen ylitarkastaja Tarja Ranta kommentoi asetusta ja sanoo, että sen sisältö ei ole yksiselitteinen.

Jos sanamuoto kuuluisi, että "on käytettävä sellaista asetta, johon ampujalla on lupa", riittäisi, että ampujalla on lainaamissäännön perusteella oikeus kyseisen aseen hallussapitoon.

Jos taas sanamuoto kuuluisi: "on käytettävä sitä asetta, johon ampujalla on lupa", edellytettäisiin suoraan, että kyseinen ase on ampujan omalla luvalla, hän jatkaa.

Rannan mukaan ampumakoeasetuksen 8 pykälän toisesta momentista välittyy kyllä viesti, että asetuksella on haluttu velvoittaa käyttämään kokeessa juuri sitä aseyksilöä, johon kokelaalla itsellään on lupa.

"Koska kyseessä ei ole ampuma-aselakiin perustuva asetus, on sen tulkinta viime kädessä asetuksen antaneen ministeriön asia. Oikea taho virallisen tulkinnan saamiseksi on siis maa- ja metsätalousministeriö."

Maa- ja metsätalousministeriön vanhempi hallitussihteeri Teemu Nikula toteaa, että ampumakoetta ei voi suorittaa laina-aseella. "Riistakeskuksen tiedote on hyvä ja sisältää myös perustelut."

Kiuru kommentoi Nikulan tulkintaa toteamalla, että MMM:n virkamiesten tulkinnat ovat luoneet aikaisemminkin hämmennystä. "Mikäli ampumakoe evätään sillä perusteella, että koe halutaan ampua tai on ammuttu laina-aseella, tästä on mahdollisuus valittaa."

Nikulan tiedossa ei ole ennakkotapauksia, joissa koe olisi evätty laina-aseen takia ja asia olisi riitautettu.

• Ampumakoeasetuksessa 517/2017 säädetään ampumakokeen sisällöstä ja suorittamistavasta, ampumakokeen hyväksymisen edellytyksistä sekä ampumakokeen suorittamispaikkaa ja ampumakokeessa käytettäviä ampuma-aseita ja patruunoita sekä jousia ja nuolia koskevista vaatimuksista.
• Asetuksen 7. pykälän mukaan kokeessa on käytettävä asetta, johon ampujalla on ampuma-aselaissa (1/1998) tarkoitettu voimassa oleva hallussapitolupa tai rinnakkaislupa. Pykälässä 8 todetaan, että ampujan on esitettävä kokeen vastaanottajalle ennen kokeen suorittamista kokeessa käytettävään aseeseen ampuma-aselaissa tarkoitettu voimassa oleva hallussapitolupa tai rinnakkaislupa.
• Ampuma-aselain 87. pykälässä luetellaan ehdot, joiden nojalla ampuma-aseen saa lainata toiselle. Kiväärin tai yhdistelmäaseen saa lainata vain sille, jolla on oikeus kiväärin tai yhdistelmäaseen hallussapitoon.