Missä maasto kestää koneen? Ilmaiset korjuukelpoisuuskartat helpottavat puunkorjuun suunnittelua

Korjuukelpoisuuskartat kertovat maaston kantavuudesta. Aineisto on jaoteltu 16x16 metrin ruuduille. Kuva: Markku Pulkkinen

Suomen Metsäkeskus on julkaissut verkossa korjuukelpoisuuskarttoja, joiden tarkoitus on helpottaa puunkorjuun suunnittelua.

Maasto on kartoissa jaettu kuuteen luokkaan kelirikkokohteista talvikorjuukohteisiin. Kesäkorjuuseen soveltuvat maastot on jaoteltu erikseen turve- ja kivennäismaihin.

Luokittelu perustuu useisiin eri lähteisiin, kertoo paikkatietoasiantuntija Seppo Kilpiäinen Metsäkeskuksesta.

"Laserkeilausaineistosta on saatu maanpinnan korkeusmalli, joka näyttää sen, minne vedet virtaavat ja kertyvät. Arvio puuston määrästä kertoo siitä, miten puusto haihduttaa vettä."

Laserkeilausaineistosta saadaan lisäksi kuivavaratieto, joka kertoo ojituksen toimivuudesta erityisesti turvemailla.

Tieto turve- ja kivennäismaista on saatu Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta.

Kilpiäisen mukaan tietoa maalajeista ei ole tätä tarkemmin saatavilla. Geologian tutkimuskeskus GTK on tehnyt koko Suomen kattavan maaperäkartan, mutta sen mittakaava 1:200 000 on liian karkea korjuukelpoisuuskarttaan, jossa tietoruudun koko on 16 kertaa 16 metriä.

Kilpiäisen mukaan palvelu on siitä huolimatta saanut kiitosta ja käyttäjiä. Useat metsäyhtiöt ovat ottaneet sen osaksi omia järjestelmiään.

Karttoja voi myös katsella verkkoselaimen kautta tai ladata omalle tietokoneelle paikkatieto-ohjelmassa käytettäväksi. Tiedot näkyvät myös Metsään.fi -palvelussa.

Korjuukelpoisuuskarttojen taustalla on Luonnonvarakeskuksen koordinoima Meolo -hanke (Metsäoperaatioiden tehostaminen ja laadun parantaminen olosuhdetiedon hyödyntämisen avulla).

Kartat on tuottanut Arbonaut Oy. Korjuukelpoisuusaineisto ei kata koko Suomea, mutta palvelua kehitetään edelleen. Kartta täydentyy sitä mukaa kuin Metsäkeskuksella on siihen varaa. Tarkkaa aikataulua Kilpiäinen ei uskalla luvata.

Yhtenä ideana palvelun jatkokehityksessä on noussut esille reaaliaikaisen säätiedon hyödyntäminen. Ongelmana on, että säähavaintoasemia on melko harvassa, joten luotettavaa tietoa paikallisista sademääristä ei ole saatavilla. Toimiva, sademäärää kuvaava lisätekijä saattaisi olla metsäpaloindeksi.

Korjuukelpoisuuskarttojen verkkoselainversio

Lisätietoa ja latauslinkit Metsäkeskuksen verkkosivuilla