Osaa suometsistä uhkaa ravinteiden puute – Tapion asiantuntija esittää ratkaisuksi tuhkalannoitusta

"Kädessä runsaasti pursuavasta ja maatuneesta turpeesta voi päätellä, että typpeä on puiden käyttöön runsaasti", havainnollistaa Samuli Joensuu. Kuva: Rami Marjamäki

Runsasravinteiset ojitetut suot alkavat ennen pitkää kärsiä ravinteiden puutteesta. Erityisesti kaliumia ja fosforia ei riitä puiden käyttöön tarpeeksi.

"Voi olla, että tuhkalannoitus on tällaisilla turvemailla tulevaisuudessa tarpeen", arvioi Samuli Joensuu Tapiosta Metsäkeskuksen järjestämällä tuhkalannoitusta käsittelevällä retkellä.

Oireena ravinnepuutoksesta on neulasten kellastuminen ja kasvun hidastuminen. Erityisesti kaliumin puutos hidastaa puiden kasvua ja voi johtaa jopa yksittäisten puiden kuolemaan.

Suometsissä, joissa kaliumia ja fosforia on vähän, kasvu voi toistaiseksi olla hyvää. Hyvä kasvu ei kuitenkaan jatku ikuisesti. Joensuun mukaan erityisesti uudistuksen yhteydessä lannoitusta olisi hyvä miettiä.

Tällä hetkellä tuhkaa voidaan käyttää terveyslannoituksiin. Terveyslannoitukseen saatavan kemeratuen ehtona on, että maaperän ravinteiden puute haittaa puuston kasvua hoitotoimenpiteistä huolimatta. Lannoituksella voidaan korjata maaperän ravinnetasapainoa.

Joensuun mukaan tuhkalannoitus pitäisi kohdentaa runsastyppisille turvemaille, joissa on puutetta kaliumista ja fosforista.

Tuhka on emäksistä ja laskee maan happamuutta. Happamuuden lasku maaperässä nopeuttaa maatumista ja typen vapautumista puiden käyttöön.

Tuhkassa ei itsessään ole typpeä, joten lannoitettaessa typen täytyy tulla jostain muualta. Erittäin vähätyppisillä alueilla typpilannoitus voi olla tarpeen.

Kun tuhka- ja typpilannoitukset yhdistetään, voi vaikutusaika olla huomattavasti pidempi kuin pelkällä typpilannoituksella.

Tuhkalannoitukseen keskittyneellä retkellä Juupajoella olivat mukana myös Marja-Leena ja Mauri Eskonen Tampereelta.

"Aiheena tuhkalannoitus on mielenkiintoinen. Meillä on ollut tämä jo muutaman vuoden mietinnässä", Marja-Leena Eskonen kertoo.

Pariskunta hankki metsätilansa eläkepäivien virkistyskäyttöön. Heille tärkeintä ovat metsästä saatavat marjat ja tuhkalannoituksen vaikutus marjastukseen herättikin kysymyksiä.

"Olisi mukava tietää, mikä on tuhkalannoituksen vaikutus marjoihin. Tuhkan mukana maahan tulee pieniä määriä raskasmetalleja. Suurin osa jää ilmeisesti juuriin, mutta pieni osa kulkeutuu marjoihin. Kuinka pieni osa se on?" pohti Mauri Eskonen.

Marja-Leena ja Mauri Eskonen arvostavat metsässään ennen kaikkea marjasatoa ja virkistysmahdollisuuksia.