Yllätys riistakamerakuvissa: Hirvi Helsingin Kontulassa! Toinen eläin päätyi yli 1 600 kuvaan pääkaupunkiseudulla

Hirvi osui kuvaan muun muassa Itä-Helsingin Kontulassa, noin kilometrin Kehä ykkösen pohjoispuolella. Kuva: Riistakamera / Mia Vehkaoja

Mia Vehkaoja asensi riistakameransa suojaisiin paikkoihin, joiden ohitse ei kulje liikaa ihmisiä, ja kiinnitti ne kettingillä puunrunkoihin. Kuva otettu Koillis-Helsingin Longinojalla. Kuva: Kari Salonen

2000-luvun alussa Helsinkiä pidettiin maailmanlaajuisesti esimerkillisenä kaupunkina. Kaupunkia halkoi viisi viherkäytävää, "vihersormea", joita pitkin eläimet pääsivät liikkumaan mereltä sisämaahan.

Nyt jokainen sormista on poikki, tutkijatohtori Mia Vehkaoja Helsingin yliopistosta kertoo. Paikoille, joiden kautta eläimet aikaisemmin kulkivat, on rakennettu esimerkiksi taloja ja teitä.

Silti isojakin nisäkkäitä liikkuu kaupungissa. Noin kymmenen kilometrin päässä keskustasta, Kehä ykkösen sisäpuolella voi nähdä esimerkiksi hirven, saukon tai metsäkauriin.

Vehkaoja asensi puolitoista vuotta sitten 60 riistakameraa eri puolille pääkaupunkiseutua. Puolet kameroista päätyi purojen varsille ja puolet metsiin, joissa ei ole virtaavaa vettä. Kamerat olivat paikoillaan vähän yli vuoden. Ne ottivat huimat 200 000 kuvaa.

"Osassa kuvista on ihmisiä, osassa koiria, osassa heiluu heinä", Vehkaoja kertoo.

Kymmeniin tuhansiin tallentui villieläimiä, mikä oli tarkoituskin. Tutkimuksesta kertoi ensimmäisenä Kirkko ja kaupunki.

Vuoden 2018 elokuussa Helsingin Longinojalla liikkui kaksi metsäkauriinvasaa. Kuva: Riistakamera / Mia Vehkaoja

Se, että suhteellisen kookas metsäkauris jäi kameroihin useimmin, yllätti Vehkaojan.

"Toisaalta uutiset kertovat, kuinka kauriskannat ovat kasvaneet räjähdysmäisesti."

Kaupunkimetsissä kasvinsyöjänisäkkäillä on hyvä oltavat, Vehkaoja toteaa. Metsästys on vähäistä, eikä niitä syöviä suurpetoja juuri ole.

Vehkaojan riistakamerat eivät tallentaneet kuvia yhdestäkään suurpedosta.

"Yksi kameroista oli Itä-Helsingin Vuosaaressa luonnonsuojelualueella. Minulle kerrottiin, että ahma oli kävellyt jäätä pitkin samalle alueelle, mutta kameran kuvaan se ei osunut", Vehkaoja harmittelee.

Pääkaupunkiseudulla on tehty havaintoja myös ilveksestä. Ilves välttelee ihmisiä, mutta toisaalta pääkaupunkiseudulla olisi sille runsaasti ravintoa – muun muassa metsäkauriita. Vehkaojan mukaan on mahdollista, että ilvesten määrä Helsingissä ja lähiseuduilla lisääntyy maltillisesti tulevaisuudessa.

Suteenkin pääkaupunkiseudulla saattaa törmätä, kirjaimellisesti.

Vuoden 2018 maaliskuussa, ensimmäisten riistakameroiden asentamista edeltävänä päivänä auto oli törmännyt Kehä kolmosella Espoossa suteen. Tämän vuoden maaliskuussa sudesta tehtiin havaintoja Itä-Helsingissä.

Kettu on sopeutunut liikkumaan kaupunkiympäristössä. Se liikkuu yöllä ja piiloutuu ihmisiltä päiväsaikaan. Kuva Itä-Helsingin Mustapurolta. Kuva: Riistakamera / Mia Vehkaoja

Vehkaoja rajasi tutkimuksensa kaupunkiympäristöön. Nuuksion tai Sipoonkorven kansallispuiston lajistoa hän ei tarkkaillut.

Vehkaoja pyrki asentamaan riistakamerat mahdollisimman suojaisiin paikkoihin niin, että niissä ei näkyisi ihmisiä eikä niitä varastettaisi.

Kuvat, joissa näkyi ihmisiä, tutkija poisti heti sen jälkeen, kun oli laskenut niiden määrän kullakin kuvauspisteellä. Tieto saattaa selittää eläinlajien esiintymistä kuvauspaikalla.

"Nyt tosin näyttäisi, että ihmisten määrällä ei ole vaikutusta eläinten esiintymiseen", Vehkaoja kertoo alustavia tuloksia.

Eläinlajit, jotka eivät halua joutua tekemisiin ihmisten kanssa, ovat usein yöliikkuja. Esimerkiksi supikoira, näätä ja kettu viihtyvät kaupunkiympäristössä, mutta harva niitä näkee.

Kolmesta tutkitusta kunnasta lajirikkaimpana erottui Vantaa. Toiseksi eniten eläinlajeja oli eteläisessä Espoossa. Helsingissä luonnon lajirikkautta oli jäljellä vähiten.

Purojen varsien viherkäytävät erottuivat pelkästään metsäisiä selvästi lajirikkaampina. Vehkaojan mukaan havainnosta voi olla hyötyä kaavoittajille.

"Jos käytäviä joudutaan joka tapauksessa katkaisemaan, ensisijaisesti kannattaisi säilyttää purokäytäviä."

Vieraslaji minkki on levinnyt myös pääkaupunkiseudulle. Riistakameran kuvaan se tallentui muun muassa Espoonjoella. Kuva: Riistakamera / Mia Vehkaoja

Eniten eläimiä havaitsi Vantaan Askistoon sijoitettu riistakamera. Siellä kamera otti kuvan 464 eläinyksilöstä, ja nisäkäslajeja se kuvasi peräti yhdeksän.

"Askiston läpi kulkeva viherkäytävä tyssää Kehä kolmoseen. Kameraan osuneiden eläinten runsaus kertookin ehkä siitä, että eläimet pyörivät alueella edestakaisin."

Kun kehätielle Askiston kohdille on lähivuosina joka tapauksessa suunnitteilla remontteja, alueelle kannattaisi Vehkaojan mukaan ehkä rakentaa vihersilta, joka helpottaisi eläinten liikkumista viheralueelta toiselle.

Tutkimukseen osui myös yksi lähes eläimetön alue. Läntisessä Helsingissä virtaava Mätäjöki laskee Talinrannassa mereen. Merenlahden läheisyydessä eläimiä oli, mutta noin kilometrin päässä, keskellä Pajamäen pientaloaluetta kameraan osui yksi ainoa eläin, orava.

"Ilmakuvassa alue näyttää ihanan vehreältä, mutta oikeasti se on teiden ja rakennusten ympäröimä. Vehreätä aluetta on varmaan 20 metrin leveydellä puron varressa."

Vantaan Kivistössä syntyi yksi sykähdyttävimmistä riistakamerakuvista. Siinä metsäkaurisemo imettää kaksosvasojaan. Kuva: Riistakamera / Mia Vehkaoja

Viherkäytävät ovat tarpeen, jotta eläinlajit pääsevät levittäytymään uusille alueille.

"Viherkäytävien puuttuminen nostaa myös riskiä, että metsäkauriisiin tai muihin hirvieläimiin törmää autolla", Vehkaoja huomauttaa.

Tutkijan mukaan villieläimet ja yleisemminkin luonto kuuluvat ehdottomasti kaupunkiin.

"Viheralueet tekevät mahdolliseksi sen, että kaupunkilaislapsille ylipäätään syntyy luontosuhde."

Vehkaojan mukaan maahanmuuttajat tarvitsevat viheralueita vielä kantaväestöäkin enemmän. Maahanmuuttajaperheet asettuvat useimmiten kaupunkeihin, mutta heillä ei ole kesämökkiä eikä tottumusta liikkua suomalaisessa luonnossa.

Ilmastonmuutos on nyt kaikkien huulilla, mutta sen vaikutukset ja torjuntakeinot voivat jäädä etäisiksi, jos ympärillä ei ole luontoa, tutkija sanoo.

Lisäksi useat viime vuosien tutkimukset osoittavat, kuinka luonnossa liikkuminen laskee stressitasoja – se on asia, jota myös kiireiset kaupunkilaiset Vehkaojan mukaan tarvitsevat.

Yleisimmät nisäkkäät

Metsäkauris (näkyy 1 656 riistakameran kuvassa)

Rusakko (1 315)

Orava (678)

Supikoira (640)

Valkohäntäpeura (439)

Kettu (424)

Hirvi (54)

Mäyrä (27)

Kissa (27)

Näätä (15)

Pikkujyrsijät eivät aina laukaise riistakameraa.

Supikoira oli neljänneksi yleisin kameraan jäänyt nisäkäslaji. Tämä supikoira osui kameraan Itä-Helsingin Mustapurolla. Kuva: Riistakamera / Mia Vehkaoja

Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkimetsiin oli asennettu yhteensä 60 riistakameraa. Ne olivat kolmen kameran jonoissa. Puolet kameroista oli purojen varsimetsissä ja puolet metsissä, joissa ei ole virtaavaa vettä. Kuva: Jukka Pasonen